Seuraa blogiamme

SEURAA BLOGIAMME:
sekä Blogit.fi, Blogipolku.fi ja Bloglovin.com -palveluissa.

lauantai 3. joulukuuta 2016

Parisuhde on verbi.

Lapamatovirkkeistä minut käräyttänyt lukion äidinkielenopettajani on varmasti otsikon paikkaansapitävyydestä eri mieltä, mutta minä väitän että parisuhde on teonsana. Parisuhdetta voi toki ajatella vain kahden ihmisen välisenä sopimuksena olla suhteessa, mutta käytännössä parisuhde on niiden asioiden summa, joita kaksi ihmistä toisilleen päivittäin tekee.

Parisuhteita käsittelevissä kirjoituksissa ja ihmisten keskusteluissa korostuu usein sellaiset asiat kuin yhteisen ajan puute, lapsiperhearki jne. Näiden piikkiin laitetaan parisuhteen laimeneminen ja jäädään odottamaan parempia aikoja. Haaveillaan laatuajasta kumppanin kanssa ja toivotaan huomionosoituksia. "Se ei koskaan...." ja "Kun se aina vaan...." -alkuiset lauseet alkavat toistua, kun ystäville ja tuttaville avataan parisuhteen tilaa. Tai sitten tyydytään odottamaan sitä sopivaa hetkeä; lomaa, vapaata viikonloppua jos lapset saa hoitoon, syntymäpäivää (ostaisko se mulle kivan lahjan ja veis ulos syömään) jne. Kasvattaa muuten odotukset ja paineet aika suuriksi kun parisuhdetta toteutetaan vain lomilla ja juhlapäivinä. Pettymys onkin todennäköinen kun odotukset (joita ei ole kumppanille kerrottu, koska pitäähän sen tajuta) eivät toteudukaan. Tuttua?

Unohdetaanpa hetkeksi kukkaset ja kynttiläillalliset ja pohditaan mitä parisuhde tarkoittaa jatkuvina tekoina päivittäisessä yhteiselossa. Tehdään se kysymysten muodossa ja pohditaan asiaa erityisesti omalta kannalta. Miten minä toimin näissä tilanteissa?

Kun tulen kotiin, käynkö antamassa kumppanilleni suukon?
Kysynkö kuulumiset ja kuuntelen vastauksen?
Kosketanko tai pussaanko ohimennen kun kohtaamme vaikkapa keittiössä?
Nipistänkö pyllystä ohimennen? Vai pelkäänkö että siihen vastataan avokämmenellä hymyn sijaan?
Otanko tai menenkö syliin sohvalla, kun katsomme telkkaria?
Silitänkö kumppaniani jos olen tai pidän sylissä?
Otanko kädestä kiinni, jos kävelemme kaupungilla?
Laitanko käden kumppanini reidelle, kun istumme autossa?
Hakeudunko ihokosketukseen, kun menemme nukkumaan tai aamulla ennen kun nousen sängystä?
Keskitynkö seksissä saamaan vai antamaan orgasmin tai vähintään hyvän olon?
Keskeytänkö koskaan lukemista, TV:n katsomista, somen selailua, ruoan laittoa tai siivousta halatakseni kumppaniani ja antaakseni suukon?
Lähetänkö kesken työpäivän sydänemojin kumppanilleni?

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yhteistä noille asioille on se, että ne eivät vaadi aikaa, rauhaa eikä järjestelyjä. Niitä voi tehdä joka päivä. Ne ovat asioita, jotka ovat parisuhteen tekemistä.

Kerro miten sinä teet parisuhdetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti