Seuraa blogiamme

SEURAA BLOGIAMME:
sekä Blogit.fi, Blogipolku.fi ja Bloglovin.com -palveluissa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tarve. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tarve. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. tammikuuta 2016

1000 ja yhdenyön tarinoita - miehen näkökulma

Mikä on oikea määrä seksiä parisuhteessa?
Tämä tuntuu olevan ikuisuuskysymys, joka säännöllisesti nousee keskusteluun. Syynä lienee tyytymättömyys seksin määrään tai laatuun. Vaikka stereotyppisesti edelleen keskusteluissa tuntuu olevan asetelmana se, että nainen antaa ja mies saa, on kyselyitä, artikkeleita ja tutkimuksia seuraamalla havaittavissa, että seksin sopivä määrä ja halujen kohtaamattomuus on molempien sukupuolien mielen päällä tasapuolisesti.

Jokainen aikuisikään ehtinyt (ja moni teinikin jo varmasti) on miettinyt ainakin joskus näitä kysymyksiä:
  • Onko oma tai kumppanin haluttomuus tai aktiivisuus seksin suhteen normaalia?
  • Pitäisiko minun saada tai antaa seksiä useammin?
  • Miksi haluan / kumppanini haluaa masturboida, mutta seksi ei kiinnosta - ainakaan sen oman kumppanin kanssa?
  • Pitäisikö seksiin suostua silloin kun kumppani tahtoo, jos ei itseä huvita?
Asiantuntijoiden vastaukset aihetta käsittelevissä artikkeleissa ja keskusteluissa ovat samankaltaisia. Heidän mukaan oikea määrä seksiä on se, minkä parisuhteen osapuolet kokevat itselleen sopiviksi. Helppo ja yksinkertainen vastaus, jolla jokainen lukija saa synninpäästön.

Mielestäni itseään ei kannata seksin suhteen päästää niin helpolla, että tyytyy osaansa vähäseksisessä elämässä vaikka ei suoranaisesti kokisikaan sitä ongelmaksi. Tutkitusti seksi lisää onnellisuutta ja siksi sitä kannattaa harrastaa mahdollisimman paljon. Jos et ole aseksuaali tai sinulla ei ole seksin harrastamista rajoittavaa sairautta tai vammaa ja silti sanot, ettei seksi ole tärkeää tai että kerran kuussa riittää hyvin, et vain ole vaivautunut harjoittelemaan kumppanisi kanssa yhteistä seksiä sille tasolle, että siitä tulee teidän yhteinen tärkeä ja rakas harrastus.

Kyllä - kyse on harjoittelusta. Jos seksi on hyvää ja tunne vahva kumppania kohtaan, on seksin haluaminen automaattinen seuraus. Mitä paremmalta tuntuu, sitä enemmän sitä haluaa.

Olen nykyisen puolisoni kanssa harrastanut seksiä yli 1000 kertaa. Päivän luku taitaa olla n. 1040. Koska parisuhteemme on kestänyt vajaat tuhat päivää, tarkoittaa se keskimäärin yli kerta /pvä seksiä yli 2,5 vuoden ajan. Luulisi jo kyllästyvän ja näin useimmissa parisuhteissa varmasti käykin, niin myös omalla kohdalla on aiemmin käynyt, mutta ei tällä kertaa. Nyt seksi paranee kerta kerralta ja tuolla harjoitusmäärällä se on jo niin loistavaa, että sitä haluaa jatkossakin päivittäin.

Miksi sitten toisissa suhteissa seksin toistaminen oman kumppanin kanssa saa aikaan vain kyllästymistä - kuin joutuisi syömään samaa makaronilaatikkoa päivästä toiseen ja toisissa toistolla saadaan aikaan kasvava halu saada lisää? Kysymys on harjoittelun laadusta. Pelkkä toisto ei riitä vaan harjoittelussa pitää olla laatua. Kokeilemalla, kysymällä ja kiinnostumalla kumppanin reaktoista löytyy koko ajan uusia ulottuvuuksia. Olen tehnyt yli 1000 tutkimusmatkaa naiseni vartaloon ja korvien väliin (ja hän minun) ja säännöllisesti sieltä löytyy jotain uutta. Onnistuin tuottamaan hänelle ensimmäisen orgasmin vasta muutaman kymmenen kerran jälkeen, kun hän rohkaistui kertomaan, että klitorista pitäisi hyväillä. Olin aiemmissa suhteissa tottunut emätinorgasmeihin, joita nykyinen puolisoni taas ei ollut koskaan aiemmin kokenut. Harjoituksen, kokeilujen ja keskustelujen kautta ensimmäinen emätinorgasmikin tuli sitten joskus 100-200 kerran välillä ja ensimmäinen ejakulaatio, jonka saamista puolisoni piti lähinnä urbaanina kaupunkilegendana, tuli joskus 300 kerran jälkeen. Uusia asentoja ja niiden variaatioita löytyy jatkuvasti. Yksi nykyisistä suosikkiasennoistamme löytyi jossain 900 kerran kohdalla. Nännejä hyväilemällä saavutettu orgasmi oli jo kerran lähellä, mutta jäi odottamaan tulevia harjoituskertoja.

Seksikalenteriamme voisikin kutsua yhtä hyvin harjoituspäiväkirjaksi. Niin kuin kaikessa muussakin harjoittelussa, tulee myös seksin harjoittelussa vastoinkäymisiä ja kausia jolloin ei kehitys ole niin nopeaa. Olemme kokeilleet asentoja, joissa paikat puutuvat ennen kuin alkaa tuntua hyvältä, on sattunut lukuisia tilanteita joissa kiihotus on muuttunut nauruksi ja ainoa aikaan saatu erite on ollut hiki. Mutta mitä sitten - ei se ole niin vakavaa. Jos joku ei onnistu tai ei tunnu kivalta niin sitten vaan uutta kokeilemaan.

Oman kokemukseni mukaan avainasemassa toistuvan parisuhdeseksin haluamiselle on toisen nautinnon etusijalle laittaminen. Tietenkin vain silloin kun se on molemminpuolista, eli molemmat antamisen halun lisäksi aidosti kokevat, että toinen haluaa tehdä minulle hyvää. Jos seksi on vain omasta tarpeesta lähtevää tyydyttämistä, alkaa se yksi ja sama varmasti maistua puulta ja siinä kohtaa vaivattomampaa on katsella pornoa netistä tai käyttää mielikuvitusta ja saada sitä kautta edes visuaalista vaihtelua. Mutta jos molemmilla etusijalla on halu tyydyttää oma kumppani, johtaa se jatkuvaan opetteluun ja aina vain uusiin ulottuvuuksiin. Ihmisen ja varsinkin naisen keho ja mieli ja etenkin niiden yhteispeli on niin monimutkainen instrumentti, että sen soittamisen opetteluun ei ihmisikä riitä, siksi se tuottaa jatkuvasti uusia elämyksiä.

Ja mikäs sen hauskempaa kun seksiä harrastamalla kehittää mielen ja ruumiin kuntoa sekä parisuhdetta. Ihan varmaa on, että jos parisuhteessa molemmat haluavat tuottaa toiselle seksuaalista mielihyvää päivittäin, heijastuu se myös molemminpuoliseen huomioimiseen kaikilla muillakin elämän osa-alueilla imuroinnista alkaen.

Seksi parisuhteessa ei ole palkinto siitä, että mies hoiti imuroinnin tai nainen antoi miehen katsoa mäkihyppyä rauhassa ja toi vielä oluen. Päinvastoin, toisen huomioiminen arjessa, yhteisten arjen asioiden tasapuolinen jakaminen ja arvostus on seurausta siitä, että seksissä, tuossa romanttisen rakkauden pyhimmässä ja intiimeimässä ilmentymässä, haluaa aidosti antaa toiselle kaikkensa.

lauantai 14. marraskuuta 2015

Haluttomuus - naisen näkökulma

Työt painavat päälle, stressi, uupumus, pienet lapset, isommat lapset, ikäkriisi - syitä ja tekosyitä siihen, ettei seksi kiinnosta. Myös ulkonäköpaineet, vartalon muuttuminen synnytysten tai isäraskauden myötä ja kehon ikääntyminen sekä hormonimyrskyt voivat aiheuttaa haluttomuutta.

Haluttomuus on tuttua myös minulle. Entisessä suhteessa saatoimme viettää pitkiäkin aikoja ilman seksiä - läheisyydestä ja koskettelusta puhumattakaan. Tietynlainen näkymättömyys omalle puolisolle sekä tunne, ettei enää kelpaa aiheuttivat itselläni haluttomuutta. Myös silloinen puolisoni kärsi ulkonäköpaineista sekä työuupumuksesta, eikä kaivannut läheisyyttä. Nukkumaan mentiin eri aikoihin ja varottiin vahingossakaan koskemasta toiseen. Mikäli ajauduimme keskelle sänkyä, tuli tarve paeta, milloin mihinkin syyhyn vedoten - kuuma, päänsärky, väsymys, olihan niitä.

Seksittömällä kaudella luulin pärjääväni ilman toisen ihmisen kosketusta tai lämpöä - ja seksitön kausi oli pitkä, en puhu nyt päivistä, viikoista tai kuukausista. Jälkeenpäin mietittynä saattoi kulua vuosiakin, ettei seksiä herunut.

Pelottavinta oli, että seksittömyyteen tottui. Totuin myös siihen, ettei suhteessa ollut lämpöä tai läheisyyttä, puheenaiheet vähenivät ja koskivat viimeisinä vuosina vain lapsia - muusta ei osattu tai haluttu puhua. Mitä kauempana edellinen seksikerta oli, sitä vaikeampaa oli lähteä puolisoa lähestymään tai nauttimaan seksistä rajoituksetta.

Läheisyyden puute nakersi myös itsetuntoa - enkö enää kelpaa? Ensimmäisen raskauden aikana lihoin lähes 25 kiloa, enkä todellakaan tuntenut itseäni haluttavaksi ja se oli myös luettavissa puolisoni kasvoilta. No, raskauskilot katosivat, mutta tunne ei. Tämän tunteen kanssa ei ole helppo mennä sänkyyn, riisua vaatteita ja odottaa hyväksyntää, samalla peläten torjutuksi tulemista.

Seksuaalinen haluttomuus ei kohdallani liittynyt kaikkiin tilanteisiin. Lasten kasvaessa, halu naisena olemiseen lisääntyi. Kaipasin huomiota naisena, en pelkästään äitinä. Kotona ollessani tunsin olevani kaikki langat käsissään pitävä äiti - naisena olin menettänyt merkitykseni. Niinä kertoina kun lähdin ulos ja sain huomiota suhteen ulkopuolelta, tunsin jättäneeni äitiroolin kotiin ja saavani huomiota omana itsenäni. Huomio imarteli ja sai minut toimimaan tavalla, joka ei kuulunut parisuhteeseen. Seksiä en kuitenkaan harrastanut.

Himo, tarve, mielenkiinto, välinpitämättömyys ja vastenmielisyys muodostavat käsitteen seksuaalinen halu. Edellisessä parisuhteessa himo katosi - tarve ja mielenkiinto väheni. Tilalle tuli välinpitämättömyys ja myöhemmin jopa vastenmielisyys puolisoani kohtaan. Mitä pidempään olimme olleet harrastamatta seksiä, sitä luonnollisemmaksi tilanne muuttui.