Seuraa blogiamme

SEURAA BLOGIAMME:
sekä Blogit.fi, Blogipolku.fi ja Bloglovin.com -palveluissa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteenkuuluvuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteenkuuluvuus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Uskallatko harrastaa parisuhdeseksiä?

Täällä ollaan taas pienen tauon jälkeen. Arjen ilot ja surut suhteen virallistamisesta uusioperheen teinihaasteisiin meinasi jyrätä bloginpidon yli, mutta onneksi uskollisen lukijamme Ruhtinattaren muistutus (Kiitos siitä!) toimi viimeisenä sysäyksenä ainaiselle "pitäisi kirjoittaa" -sitkuilulle.

Sama "pitäisi...." -ajattelu usein hiipii myös parisuhdeseksiin. Kaikenlaisia esteitä tulee kuin itsekseen - ensin arjen kiireitä, joiden seurauksena seksin harveneminen aiheuttaa helposti syyttelyä ja syyllistymistä. Sanotut ja sanomattomat asiat kertyy kuonaksi, joka tekee seksiin ryhtymisestä vaikeaa ja vapautumisesta seksin vietäväksi mahdotonta. Seksi muuttuu pakolliseksi velvollisuudeksi, joka toisinaan suoritetaan ja koska se ei tavan ja velvollisuuden vuoksi tehtynä tunnu juuri miltään, aiheuttaa se lisää syyttelyä ja syyllistymistä. Kierre on valmis. 

Mitä sitten lääkkeeksi?


Seksiä voi harrastaa monella tavalla. Eräässä tutkimuksessa on todettu naisten voivan saada 12 tavalla orgasmin. Toisessa tekstissä puolestaan annetaan 10 ohjetta orgasmin metsästykseen. Kolmas tutkimus puolestaan paljastaa uuden tavan ajatella mullistavan seksielämän. On siis varaa valita mitä ohjeita ja neuvoja lähtee toteuttamaan kun pääsee puolison kanssa kahden – vai onko kahden pääseminenkään enää tarpeen?

Rosa Meriläinen kirjoitti kiireen vaikuttavan ihmisten seksikäyttäytymiseen. Kiire suorittaa, kiire hoitaa velvollisuudet, kiire tehdä töitä, kiire harrastaa, kiire olla. Aikaa rentoutumiselle ja rauhalliselle yhteiselolle ei tunnu juurikaan löytyvän kaiken kiireen keskeltä. Miten sitten kaiken suorittamisen ja ulkoisten paineiden keskellä riittää aikaa opetella kaikki 12 tapaa saada orgasmi tai aikaa seurata 10 ohjetta orgasmin saavuttamiseksi. Miten lähteä luomaan uusia ajattelumalleja makuuhuoneen puolelle seksielämän virkistämiseksi?

Rosan sanoin maailmassa pitäisi olla enemmän seksiä. Kuten Rosakin kolumnissaan toteaa, voi keski-ikäistyvän naisen (miksei miehenkin), olla vaikea hyväksyä kehonsa muutoksia - tulee tunne, ettei kelpaa kumppanilleen, eikä enää rohkene riisuuntua kumppanin nähden valojen loisteessa. Tästä sain taas mainion esimerkin, kun eräs nainen kertoi miehensä arvostelevan hänen painonnousuaan ja haukkuvan läskiperseeksi – nainen ei todellakaan ollut ylipainoinen tai läskiperse ja mitä sitten vaikka ikääntyminen toisikin vyötärölle ylimääräisiä makkaroita tai selluliittikuhmuja takamukseen. Onko toisella oikeus arvostella toisen ulkonäköä? Samalla kun arvostelee ulkonäköä, tulee lannistaneeksi toisen seksuaalisuudenkin - itsetunnosta nyt puhumattakaan!

Seksi on iloinen asia, eikä siihen pitäisi liittyä paineita ulkonäöstä, koosta tai kyvyistä. Seksistä tulisi kyetä nauttimaan täysillä ja vastavuoroisesti. Seksin on mm. todettu parantavan stressiä ja ärtymystä, tautiriski pienenee, haluttomuus vähenee ja seksi lähentää pareja. Toki jos seksiä harrastaa paljon, voivat seksiunet vähentyä.

Auttaako maiseman vaihto?


Yhtenä poimintana parisuhde- ja seksikirjoituksista voitaneen nostaa esiin naisten hurjimmat seksikokemukset. Tutkimus on suoritettu toukokuussa ja tutkimukseen osallistui vajaa 800 suomalaista naista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalainen nainen haluaa hyvin tavallista seksiä. Suurimmalle osalle naisista riittää 15–30 minuutin suoritus ja vain viidennes tutkimukseen osallistuneista oli kokeillut ruoskaleikkejä, suurinta osaa se ei edes kiinnostanut. Toki seikkailunhaluisiakin naisia löytyi. Oli kokeiltu seksiä työpaikalla, luonnossa, erilaisissa kulkuneuvoissa, erilaisissa kokoonpanoissa. Oli kokeiltu seksiä varattujen miesten kanssa, naisten kanssa, kolmen tai useamman ihmisen kimpassa ja jopa hyvinkin julkisesti. 

Mikä mahtaa olla minun rohkein seksikokemukseni? Seksi rannalla vai suihinotto kesken ajomatkan. Seksi puolisoni työpaikalla vai keskellä lumihankia? Vaikea valinta, seksiä on tullut harrastetuksi halujen ja tilanteiden mukaan, ei siksi, että pääsisin kertomaan kuinka upealta tuntuu pieni kiinnijäämisen pelko tai yllätetyksi tuleminen.

Villiä parisuhdeseksiä


Seksi kuuluu parisuhteeseen. Villeimmät, vapautuneimmat ja hurjimmat fantasiat pitäisi pystyä toteuttamaan sen oman puolison kanssa, eikä vain pystyä vaan haluta toteuttaa. Se vaatii rohkeutta heittäytyä, säännöllistä seksin ylläpitoa, jatkuvaa keskustelua ja säännöllistä kuonan poistoa eli yhteistä aikaa, jolloin molemmilla on lupa olla oma itsensä, lupa kertoa toiveensa sekä oikeus ja velvollisuus kuulla kumppanin toiveet. Se edellyttää kypsyyttä hyväksyä itsensä ja myös toinen sellaisena kun on ja ennen kaikkea aloittamista - ensimmäisen askeleen ottamista silloin kun edellä mainitut asiat ovat unohtuneet arjen kiireisiin. 

Seksi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja läheisyyttä sekä synnyttää rakkautta. Vai meneekö asia toisin päin - pitääkö ensin rakastua, ennen kuin voi harrastaa seksiä? Kumpaakin osapuolta tyydyttävä seksi toimii hyvänä motivaattorina parisuhteen ylläpitämisessä. 

Rohkein seksikokemukseni onkin harrastaa parisuhdeseksiä, mikä on teidän?

tiistai 19. tammikuuta 2016

1000 ja yhdenyön tarinoita - miehen näkökulma

Mikä on oikea määrä seksiä parisuhteessa?
Tämä tuntuu olevan ikuisuuskysymys, joka säännöllisesti nousee keskusteluun. Syynä lienee tyytymättömyys seksin määrään tai laatuun. Vaikka stereotyppisesti edelleen keskusteluissa tuntuu olevan asetelmana se, että nainen antaa ja mies saa, on kyselyitä, artikkeleita ja tutkimuksia seuraamalla havaittavissa, että seksin sopivä määrä ja halujen kohtaamattomuus on molempien sukupuolien mielen päällä tasapuolisesti.

Jokainen aikuisikään ehtinyt (ja moni teinikin jo varmasti) on miettinyt ainakin joskus näitä kysymyksiä:
  • Onko oma tai kumppanin haluttomuus tai aktiivisuus seksin suhteen normaalia?
  • Pitäisiko minun saada tai antaa seksiä useammin?
  • Miksi haluan / kumppanini haluaa masturboida, mutta seksi ei kiinnosta - ainakaan sen oman kumppanin kanssa?
  • Pitäisikö seksiin suostua silloin kun kumppani tahtoo, jos ei itseä huvita?
Asiantuntijoiden vastaukset aihetta käsittelevissä artikkeleissa ja keskusteluissa ovat samankaltaisia. Heidän mukaan oikea määrä seksiä on se, minkä parisuhteen osapuolet kokevat itselleen sopiviksi. Helppo ja yksinkertainen vastaus, jolla jokainen lukija saa synninpäästön.

Mielestäni itseään ei kannata seksin suhteen päästää niin helpolla, että tyytyy osaansa vähäseksisessä elämässä vaikka ei suoranaisesti kokisikaan sitä ongelmaksi. Tutkitusti seksi lisää onnellisuutta ja siksi sitä kannattaa harrastaa mahdollisimman paljon. Jos et ole aseksuaali tai sinulla ei ole seksin harrastamista rajoittavaa sairautta tai vammaa ja silti sanot, ettei seksi ole tärkeää tai että kerran kuussa riittää hyvin, et vain ole vaivautunut harjoittelemaan kumppanisi kanssa yhteistä seksiä sille tasolle, että siitä tulee teidän yhteinen tärkeä ja rakas harrastus.

Kyllä - kyse on harjoittelusta. Jos seksi on hyvää ja tunne vahva kumppania kohtaan, on seksin haluaminen automaattinen seuraus. Mitä paremmalta tuntuu, sitä enemmän sitä haluaa.

Olen nykyisen puolisoni kanssa harrastanut seksiä yli 1000 kertaa. Päivän luku taitaa olla n. 1040. Koska parisuhteemme on kestänyt vajaat tuhat päivää, tarkoittaa se keskimäärin yli kerta /pvä seksiä yli 2,5 vuoden ajan. Luulisi jo kyllästyvän ja näin useimmissa parisuhteissa varmasti käykin, niin myös omalla kohdalla on aiemmin käynyt, mutta ei tällä kertaa. Nyt seksi paranee kerta kerralta ja tuolla harjoitusmäärällä se on jo niin loistavaa, että sitä haluaa jatkossakin päivittäin.

Miksi sitten toisissa suhteissa seksin toistaminen oman kumppanin kanssa saa aikaan vain kyllästymistä - kuin joutuisi syömään samaa makaronilaatikkoa päivästä toiseen ja toisissa toistolla saadaan aikaan kasvava halu saada lisää? Kysymys on harjoittelun laadusta. Pelkkä toisto ei riitä vaan harjoittelussa pitää olla laatua. Kokeilemalla, kysymällä ja kiinnostumalla kumppanin reaktoista löytyy koko ajan uusia ulottuvuuksia. Olen tehnyt yli 1000 tutkimusmatkaa naiseni vartaloon ja korvien väliin (ja hän minun) ja säännöllisesti sieltä löytyy jotain uutta. Onnistuin tuottamaan hänelle ensimmäisen orgasmin vasta muutaman kymmenen kerran jälkeen, kun hän rohkaistui kertomaan, että klitorista pitäisi hyväillä. Olin aiemmissa suhteissa tottunut emätinorgasmeihin, joita nykyinen puolisoni taas ei ollut koskaan aiemmin kokenut. Harjoituksen, kokeilujen ja keskustelujen kautta ensimmäinen emätinorgasmikin tuli sitten joskus 100-200 kerran välillä ja ensimmäinen ejakulaatio, jonka saamista puolisoni piti lähinnä urbaanina kaupunkilegendana, tuli joskus 300 kerran jälkeen. Uusia asentoja ja niiden variaatioita löytyy jatkuvasti. Yksi nykyisistä suosikkiasennoistamme löytyi jossain 900 kerran kohdalla. Nännejä hyväilemällä saavutettu orgasmi oli jo kerran lähellä, mutta jäi odottamaan tulevia harjoituskertoja.

Seksikalenteriamme voisikin kutsua yhtä hyvin harjoituspäiväkirjaksi. Niin kuin kaikessa muussakin harjoittelussa, tulee myös seksin harjoittelussa vastoinkäymisiä ja kausia jolloin ei kehitys ole niin nopeaa. Olemme kokeilleet asentoja, joissa paikat puutuvat ennen kuin alkaa tuntua hyvältä, on sattunut lukuisia tilanteita joissa kiihotus on muuttunut nauruksi ja ainoa aikaan saatu erite on ollut hiki. Mutta mitä sitten - ei se ole niin vakavaa. Jos joku ei onnistu tai ei tunnu kivalta niin sitten vaan uutta kokeilemaan.

Oman kokemukseni mukaan avainasemassa toistuvan parisuhdeseksin haluamiselle on toisen nautinnon etusijalle laittaminen. Tietenkin vain silloin kun se on molemminpuolista, eli molemmat antamisen halun lisäksi aidosti kokevat, että toinen haluaa tehdä minulle hyvää. Jos seksi on vain omasta tarpeesta lähtevää tyydyttämistä, alkaa se yksi ja sama varmasti maistua puulta ja siinä kohtaa vaivattomampaa on katsella pornoa netistä tai käyttää mielikuvitusta ja saada sitä kautta edes visuaalista vaihtelua. Mutta jos molemmilla etusijalla on halu tyydyttää oma kumppani, johtaa se jatkuvaan opetteluun ja aina vain uusiin ulottuvuuksiin. Ihmisen ja varsinkin naisen keho ja mieli ja etenkin niiden yhteispeli on niin monimutkainen instrumentti, että sen soittamisen opetteluun ei ihmisikä riitä, siksi se tuottaa jatkuvasti uusia elämyksiä.

Ja mikäs sen hauskempaa kun seksiä harrastamalla kehittää mielen ja ruumiin kuntoa sekä parisuhdetta. Ihan varmaa on, että jos parisuhteessa molemmat haluavat tuottaa toiselle seksuaalista mielihyvää päivittäin, heijastuu se myös molemminpuoliseen huomioimiseen kaikilla muillakin elämän osa-alueilla imuroinnista alkaen.

Seksi parisuhteessa ei ole palkinto siitä, että mies hoiti imuroinnin tai nainen antoi miehen katsoa mäkihyppyä rauhassa ja toi vielä oluen. Päinvastoin, toisen huomioiminen arjessa, yhteisten arjen asioiden tasapuolinen jakaminen ja arvostus on seurausta siitä, että seksissä, tuossa romanttisen rakkauden pyhimmässä ja intiimeimässä ilmentymässä, haluaa aidosti antaa toiselle kaikkensa.

perjantai 1. tammikuuta 2016

Jalkojen välistä - vuosi 2015

Vuosi 2016 vaihtui juuri. Raketit paukkuvat ja joillakin hilpeä nousuhumala on kääntymässä jo laskusuuntaan. Itse istun kotisohvalla yhdessä puolisoni kanssa, nauttien suklaasta ja läheisyydestä. Miltä eletty vuosi 2015 on näyttänyt kohdallamme? Helppoa ei aina ole ollut -haasteita ja vastoinkäymisiä on mahtunut vuoteemme, mutta myös rakkautta, läheisyyttä ja intohimoa.

Ajattelin jakaa vuotemme tarkastelun neljään osaan - perhe, lapset, parisuhde ja seksi. Jokaisella osa-alueella on otettu askeleita niin eteen kuin taaksekin, mutta niin kai elämässä yleensä on tapana tehdä. Meillä on kuitenkin ollut toisemme, josta olemme ammentaneet voimaa niin huonoina kuin hyvinä hetkinä.

Perhe:

Päätimme vuosi sitten joulukuussa kantaa omaisuutemme saman katon alle ja yhdistää kaksi hajonnutta perhettä yhdeksi uudeksi. Tiesimme, että taustat huomioon ottaen tämä ei tulisi olemaan helppoa. Kodin sääntöjä on yritetty rakentaa niin, että jokainen teini kokisi yhdenvertaisuutta. Aina ei ole ollut helppoa, sillä sääntöjä on jouduttu venyttämään teinien erilaisten tarpeiden vuoksi - tätä ei ole ollut helppoa selittää ja perustella muille ilman, että teinin yksityisyyttä jaetaan kaikille.

Uusioperheen vanhempina olemme joutuneet pohtimaan omaa roolia äitinä ja isänä. Olemme sopineet, ettei perheessämme ole puolikkaita vanhempia vaan kokonaisia aikuisia, jotka sanovat viimeisen sanan aikuisen oikeudella. Olen kuullut, etten ole mikään äiti tai edes oikeutettu ohjeistamaan puolisoni lasta - tätä mieltä on ollut siis teini, ei puolisoni. Voitte arvata, että välillä on väsyttänyt ja on tehnyt mieli heittää ne kuuluisat työmiehen rukkaset naulaan.

Tapamme kasvattaa on erilainen ja olemme yön pimeinä tunteina käyneet keskusteluja kuinka olisimme itse toimineet tilanteessa, johon toinen meistä on joutunut ja toinen tarkkaillut sivusta. Onneksi omaamme samanlaiset arvolähtökohdat, jolloin ymmärrämme toistemme näkökulmaa vaikka tapamme toimia onkin jossakin suhteessa erilainen. 

Lapset:

Vuoden aikana kaikki neljä lastamme ovat saavuttaneet jonkintasoisen teini-iän - joillakin mielialan vaihtelut ovat olleet rajuja, joillakin teini-leenan elämä on pysynyt paremmin aisoissa. On itketty, riidelty, heitetty tavaroita ja isketty jopa muutama reikä seinään, kun asiat eivät ole sujuneet oman mielen mukaan.

Hormonit ovat nostaneet esiin myös seksuaalisuuden ja seurustelun - ensimmäiset fritsut ovat ilmaantuneet koristamaan teinien kauloja. Koulu, kaverit, harrastukset sekä uusioperhe- kuvio on mietityttänyt jokaista ja olemme joutuneet käymään vakavia keskusteluja siitä, mitä kukakin haluaa ja toivoo. 

Parhaita hetkiä ovat olleet hetket, jolloin olemme kaikki mahtuneet saman pöydän ääreen joko syömään tai pelaamaan pelejä. Olemme onnistuneet rakentamaan suhdetta toistemme lapsiin - tosin siinä riittää vielä tekemistä ensi vuodellekin.

Parisuhde:

Parisuhteemme alusta saakka olemme päättäneet pitää suhteestamme huolta, puhua asioista ja riidellä rakentavasti. Usein olemme tässä onnistuneet, mutta parannettavaa vielä jää. Parasta suhteessamme on nauru, huumori, huolenpito. Mitä enemmän nauramme, sen helpompaa on ollut kohdata myös vaikeuksia. Olen todennut menneen vuoden aikana useaan otteeseen, että ainoat haasteet suhteessamme ovat liittyneet jollakin tavalla lapsiin tai perheeseen. Toistemme kanssa olemme pärjänneet hyvin ja vaikka erimielisyyksiä on ollut, eikä tapamme kohdata vaikeuksia olekaan samanlainen, olemme selvinneet hankaluuksista voittajina. 

Uusioperheen arki ja eletty elämä, suhtautuminen toistemme menneisyyteen sekä ex-puolisoihin ovat tuoneet keskusteluihin särmää, mutta samalla opettaneet suhtautumaan avoimin mielin tulevaisuuteen. 

Seksi:

Seksin saralla taka-askeleita ei ole tullut. Seksikalenterimme on täyttynyt tasaiseen tahtiin ja olemme oppineet vuoden aikana nauttimaan toisistamme uudellakin tavalla. Kumpikin meistä on aina halunnut tuottaa myös toiselle nautintoa, koska tämä lisää myös omaa kykyä nauttia seksistä. Mitä enemmän olemme seksistä puhuneet, sitä paremmin olemme osanneet tyydyttää toistemme tarpeet.

Jos parisuhteessa huumorilla on ollut iso rooli, on sillä ollut rooli myös seksin saralla. Aina asiat eivät suju kuin elokuvissa. Kokeilimme joskus suuren kiihkon vallassa miten pikkuhousut repeävät esileikin yhteydessä - no, eiväthän ne revenneet ja eroottinen hetki päättyi kunnon nauruihin. 

Olemme uskaltaneet kokeilla - onnistuen ja erehtyen. Aina ei voi voittaa, mutta mitään ei myöskään saavuta, jos ei uskalla kokeilla. Seksimme on edelleen loistavaa ja luistavaa - tästä on hyvä jatkaa myös uuteen vuoteen.

Aina ei onnistu, aina ei suju - mutta ei luovuteta ensi vuonnakaan! Onnellista Uutta Vuotta 2016!

lauantai 19. joulukuuta 2015

1000 ja yhdenyön tarinoita – naisen näkökulmasta

Olemme jo joissakin blogi-kirjoituksissa todenneet pitävämme seksikalenteria. Suhteen alusta saakka olemme merkanneet kalenteriin seksikertamme – ihan vain uteliaisuuttamme. Tarkoituksena oli seurata intohimon kaaren kehitystä ja sitä, lopahtaako intohimo kahteen yhdessä vietettyyn vuoteen vai maagiseen 400 seksikertaan. 400 seksikertaa tuli täyteen ensin, eikä seksi siihen hiipunut.

Olemme olleet yhdessä tänään 922 päivää – tasan. No, mitäpä kukaan tuolla tiedolla tekisi, yhdessä vietetty aika on yhdessä vietettyä aikaa ja päivät kuluvat ilman, että niitä laskisi. Totuus näkyy peilistä, vaikka ajattelisi menneiden tapahtuneen vasta eilen.

Olemme siis olleet yhdessä enemmän tai vähemmän lähes kaksi ja puoli vuotta. Ensimmäisen puolikkaan vuoden seurustelimme, tapailimme sen mukaan miten asiat saatiin järjestettyä niin koti- kuin työrintamallakin. Ja siinä sitä oli järjestelemistä. Aika paljon tuli oltua pikatreffeillä, kauppakäyntien yhteydessä tai saliaamut vaihtuivat lakanoiden välissä harrastettuun vaakamamboon.

Kiire ja aikataulutus asettivat mielikuvituksen lujille – seksiä tuli harrastettua autossa, metsässä, parvekkeella, pihalla, rannalla ja toimistolla. Eikä siinä mitään, aikataulut loivat raamit seksille ja paikat lisäsivät jännitystä.

Seuraava vuosi asuttiin eri osoitteissa, mutta aikaa oli jo enemmän käytössä. Tämä yhteinen vuosi toi seksiin lisää nautintoa ja variaatioita. Toisen vartaloon pääsi tutustumaan paremmin ja kaikessa rauhassa. Nautimme toistemme seurasta ja lyhyetkin erossaoloajat tuntuivat piinaavan pitkiltä – opettelimme myös puhelinseksin alkeet.

Nyt olemme asuneet vuoden yhdessä ja kalenteri näyttää 1008 / 922. Seksi ei ole vähentynyt, mutta muuttanut muotoaan. Aikaisemmin saatoimme samassa ajassa panna neljä kertaa, kun nyt siihen aikaan mahtuu vain kerta tai kaksi. Yhteisen ajan lisääntyessä, myös hellyys, koskettelu ja kokeilu ovat lisääntyneet. Lisääntynyt on myös seksistä puhuminen ja yhdessä fantasioiminen.

Olen sitä mieltä, että sujuva seksielämä ei synny ilman vaivannäköä. Seksille pitää löytää aikaa samalla tavoin kuin kotitöiden tekemiseen. Seksiin voi jo virittäytyä päivän aikana esimerkiksi viestien avulla. Mikäs sen hauskempaa kuin saada puolisolta kuvaviesti, jossa esitellään pikkuhousuja, joiden takapuolella lukee Ihana peppu! saatteena vinkki, että minun pitäisi ne saada. Samalla sovitaan myös, että illalla harrastetaan seksiä pitkän kaavan mukaan. Toki etukäteen sovittua seksiä pitää lähestyä varoen ja hartaudella.

KATSO ANIMAATIO: 
Naisen kanssa: Etukäteen sovittu seksi, näin se toimii.
No, mutta palataan vielä kalenteriin. Kalenterin pitäminen on jatkunut, vaikkei sen avulla enää mitään hypoteesia todistetakaan oikeaksi tai vääräksi. Omaksi iloksi kalenteria pidetään. Onhan se mukava seurata milloin on ollut erittäin aktiivinen kuukausi ja milloin vähän hiljaisempi ja pidemmän kuivan kauden jälkeen tulee jo tarve saada kalenteria päivitettyä – vähän kuten urheilusuorituksissakin!

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Salaisuus intohimon säilyttämiseen

Sanotaan, että intohimo parisuhteessa loppuu usein alkuhuuman jälkeen. Jotkut sanovat intohimon päättyvän puolessa, toiset kahdessa vuodessa tai että se kestää 400 ensimmäistä seksikertaa. Varmasti monella alkuinnostus tasaantuu ja valitettavan monella intohimo jää arjen jalkoihin kokonaan. Sitten on kuitenkin ne joilla se kestää läpi elämän.

Esther Perel on Belgialainen psykoterapeutti, joka on kirjoittanut useita kirjoja sekä tutkinut useiden pitkän parisuhteen intohimoisena säilyttäneen pariskunnan elämää.

Tässä yli 7 miljoonaa katselukertaa keränneessä TED -puheenvuorossaan hän paljastaa halun säilyttämisen salat. Kannattaa katsoa (puheessa on suomenkielinen tekstitys):



Elätkö pitkään kestäneessä parisuhteessa?
Oletteko pystyneet säilyttämään intohimon?
Miten onnistuitte siinä?

Kerro tarinasi kommenteissa

perjantai 20. marraskuuta 2015

Haluttomuuden parantaminen - mahdollista vai mahdotonta?

Nyt on katseltu haluttomuutta naisen ja miehen näkökulmasta. Keskustelupalstoja lukiessa voisi todeta, että haluttomuus on parisuhteessa aina sen toisen osapuolen syy - itsestä on vaikea vikaa löytää. Nainen ei anna, ei kiinnosta - mies ei enää halua, läheisyyttä ja huomiota ei enää tule. Joskus sitä saa säälistä ja painostamalla - no, sitten valitetaan seksin laadusta. Mihin on kadonnut se heti valmis prinsessa tai jalat alta vievä casanova?

Keskustelupalstat ovat täynnä toisiinsa kyllästyneitä pariskuntia, joiden halut ja tarpeet eivät tunnu kohtaavan. Mekin olemme pohtineet pettämistä ja miettineet mustasukkaisuutta - milloin sitten kohdataan se puoliso arjessa, kaikkine muutoksineen, kaikkine suruineen ja murheineen, kiukkuineen ja väsymyksineen?

Haluttomuus herättää myös keskustelua seksin ja tunteen yhteenkuuluvuudesta. Voiko seksiä harrastaa ilman tunnetta, ajaako seksi suorituksena saman asian kuin seksi oman puolison kanssa, jota rakastaa ja jota kohtaa tuntee elämääkin suurempia tunteita. Tästä olemme puhuneet puolisoni kanssa pettämisestä käytyjen keskustelujen yhteydessä. Mieheni mielestä seksi on vain suorite, johon kelpaa kuka tahansa - tunteita ei välttämättä tarvita. Seksi voi olla tunteettomanakin tyydyttävää ja ajaa asiansa seksinälän poistajana - mutta miehenikään ei kuitenkaan ole sitä mieltä, etteikö tunteet paranna seksihaluja ja laatua.

Itse ajattelen (olen aina ajatellut) tunteiden ja seksin kuuluvan yhteen. Olen nuoruudessani harrastanut yhdenyön juttuja, mutta samanlaista tyydytystä en ole saanut näiden satunnaisten yöliitäjien toimesta kuin mitä saan nyt. Joskus rakkauden tunne on vain niin suuri, ettei sen ilmaisemiseen riitä sanat vaan tarvitaan sitä fyysistä yhteenliittymistä.

Kerroin haluttomuudestani aikaisemmassa postauksessa. Oma haluttomuuteni johtui samoista syistä kuin niin monella muullakin. Tuli tunne, etten saanut kotona riittävästi arvostusta, läheisyyttä ja lämpöä - eipä siinä kotityöt tehtyään enää se kalsari-keijo kiinnostanut. Mitäpä asialle tein? Kuten jo aiemmin totesin, hain huomiota muualta.

Joskus tulee vastaan näitä naisia jotka antavat ymmärtää olevansa kiinnostuneita, mutta h-hetkellä ilmoittavat, ettei asia kiinnostakaan. Kertovat, että heillä ei ole ollut aikomustakaan lähteä ja heillä on rakas puoliso kotona odottamassa.

No, rakas ja rakas - puoliso kuitenkin. En osannut tehdä asialle mitään, en ottanut asiaa puheeksi, kuin vasta suhteen loppumetreillä. Maaret Kallion mukaan parisuhde ei ole onnellinen, mikäli seksielämä ei tyydytä kumpaakin. Näin se vaan menee - toinen kärsii aina. Mitä siis tehdä tilanteen parantamiseksi? Kallion tavoin ajattelen, että mikäli parisuhde ei tyydytä, niin eihän se seksikään voi olla täydellistä.

Löysin listan jossa annetaan vinkkejä haluttomuuden parantamiseksi. Postauksen alussa kirjoitin, kuinka se oma puoliso on menettänyt viehättävyytensä, muuttunut jännittävästä tavalliseksi tallaajaksi. Kuka nyt jaksaa tuntea seksuaalista vetovoimaa tuttuun ja turvalliseen maijaa tai mattiin? Puhumme usein parisuhteessa ollessamme meistä - listan mukaan on hyvä ajatella puolisoaan yksilönä, joka janoaa kosketusta, hellyyttä ja läheisyyttä. Ilman rakkautta ei seksi suju!

Toiseksi kohdaksi lista nostaa esiin kriittisyyden itseä kohtaan. Usein se oma vartalo ei täytä missimittoja tai sixpack on hautautunut elintasomakkaroiden alle. Kannattaa muistaa, ettei kukaan ole täydellinen ja vikoja maailmaan mahtuu. Mieheni on saanut minut tuntemaan oloni äärettömän haluttavaksi ja seksikkääksi, jolloin uskallan nauttia ja antautua nautinnolle - haluamaan seksiä.

Mikäli elämä tuntuu kiireiseltä ja aikataulutetulta - kuten varmasti monessa lapsiperheessä tuntuu, voi ottaa käyttöön seksiviestit. Näitä meillä on harrastettu alusta saakka. Erossa ollessamme viestit kulkevat pitkin päivää ja saavat odottamaan toisen kotiin tuloa. Ei siinä enää aikataulut kiristä, kun toista haluaa todella paljon.

Ei vain yksinkertaisesti tee mieli. No, näinkin voi olla, mutta kuten artikkelissakin pohditaan, voisiko syy olla jossakin muussa (toki haluttomuuskin on hyväksyttävää). Silloin kun itselläni tulee tuo "ei tee mieli - fiilis", on syynä enemmän tai vähemmän lapsiin liittyvien asioiden aiheuttama ahdistus. Joka kerran kun tilanne lasten kanssa aiheuttaa huolta, sulkeudun parisuhteeni ulkopuolelle, en antaudu hellittäväksi, enkä siedä kosketusta - minkäänlaista. Syy-yhteys on hyvin helppo löytää.

Viimeiseksi artikkelissa nostetaan esiin ikä. Kukaan ei ole liian vanha nauttimaan seksistä. Olen käynyt läpi jonkinlaista ikäkriisiä ja kyllä ikääntyminen sekä oman kehon muutokset luovat paineita myös makuuhuoneen puolelle. Meillä on ikäeroa jokunen vuosi - minä siis vanhempi. Ei ole aina helppo yhtälö - siis minulle!

Nostaisin esiin (jälleen kerran) keskustelun merkityksen. Asioista pitää voida puhua, pitää uskaltaa nostaa esiin mieltä askarruttavat asiat - myös seksin saralla. Pitää uskaltaa sanoa, mikäli arki kaatuu niskaan ja väsymys painaa päälle. Pitää uskaltaa rakastaa myös niinä huonoinakin päivinä!