Eroottisesti näkymätön

Naisen rooli on muuttunut vuosisatojen varrella. Ennen renessanssin kulta-aikaa, kehotettiin häveliäisyyteen. Renessanssi kuitenkin paljasti uudelleen alastomuuden ja palautti kunniaan fyysisen kauneuden. Tuolloin ajateltiin lihavan naisen olevan kaunis. Naisen oli oltava naisellinen liikkeiltään, tavoiltaan, sanoiltaan, eleiltään ja ylipäätään koko olemukseltaan. Nainen koettiin hauraaksi olennoksi, jota miehen tuli suojella. Kampanjointi muun muassa alastomuutta ja avioliiton ulkopuolista seksiä vastaan alkoi. Naiset kärsivät tästä uudenlaisesta ahdasmielisyydestä, sillä heitä pidettiin viattomien miesten viettelijättärinä, jotka toimittivat miehet saatanalle.

Mikä on naisen rooli seksissä tai parisuhteessa nykypäivänä? Keski-ikäinen nainen kun tuntuu olevan kulttuurissamme eroottisesti näkymätön. Mediassa seksi on nuorten naisten puuhaa. Eikä naisia kuulu ainakaan kehua mummoikään asti. Koska meiltä keski-ikäisiltä naisilta ei enää odoteta seksuaalista vireyttä tai kauneutta, voi käydä niin, että me naiset suuntaammekin energiamme ennemmin villasukan neulomiseen kuin parisuhteeseen tai seksiin - paluu renesanssin kulta-ajoille.

Entä sitten miehen rooli? Miehet puolestaan valittavat sitä, kuinka vaikeaa on seksin tai arvostuksen saaminen. Miehille on annettu rooli, jonka mukaan miehet ovat aina valmiita panemaan kaikkea mikä liikkuu, vaikka miehistä vain pieni osa saa seksiä rajattomasti, joka asennossa ja joka suunnalta – ehkä useammankin naisen kanssa kerrallaan. Suuri enemmistö joutuu kuitenkin anelemaan seksiä tai olemaan ilman.

Stereotypioita vai todellisuutta? Aika paljon on jälleen kirjoiteltu miesten ja naisten seksuaalisten tarpeiden ja toiveiden kohtaamattomuudesta. Törmäsin Marika Fingerroosin blogiin, jossa hän nosti esiin naisten keinot vältellä seksiä. En ole Marikan suuri fani tai allekirjoita hänen provokatiivista tekstiään, mutta kaiken naisia syyllistävän tekstin takana on pieni totuuden siemenkin. Toimiva parisuhde tarvitsee seksiä ja fyysistä läheisyyttä. Parisuhde toimii vain jos seksiä on, oli miehen tai naisen rooli mikä tahansa.

Myös me olemme joutuneet käymään keskusteluja seksistä ja seksin riittävästä määrästä. Aiemmin seksiä harrastettiin aina kun teki mieli. Nyt elämäntilanteemme on muuttunut niin, ettemme enää pääse nauttimaan viikoista kahdestaan eli uusioperheessämme on aina osa lapsista läsnä. Elämme tällä hetkellä siis normaalia lapsiperheen - tai meidän tilanteessamme teiniperheen arkea. Miten tässä sitten järjestää Marikan kuuluttamaa adult-timeä? Aina joku teineistä on hereillä ja tämä keski-ikäinen naisihminen ei jaksa valvoa öitä läpeensä odottelemassa, milloin viimeisenkin teinin silmät sulkeutuu - eikä jaksa puolisokaan.

Seksuaaliseen haluun liittyvä mielihyvä ja nautinnon tarve ei ole kadonnut mihinkään. Edelleen puolisoni lähettämät viestit tai suoraan sanomat asiat saavat halun heräämään, mutta seksin harrastaminen heti ja siinä tilanteessa ei enää ole samalla tavalla mahdollista kuin aiemmin. Onneksi edelleen kykenemme keskustelemaan tarpeistamme ja halustamme ja pyrimme keksimään keinoja halujen tyydyttämiseksi. On olemassa yhteiset suihkut ja viikonloppuaamut sekä arkiaamut ja -illat pikaseksiä varten. Joskus sitä kaipaa kuitenkin aikaa jolloin maata sängyssä koko päivä ja nauttia läheisyydestä.

Jos palaamme alkuun ja naisen sekä miehen rooliin seksissä ja parisuhteessa. Vaikka media pyrkiikin unohtamaan perheelliset ja keski-ikäiset ihmiset eroottisia mielikuvia luodessaan, on meissä keski-ikäisissä naisissa ja miehissä energiaa ja seksuaalista vetovoimaa. Saan puolisoltani edelleen kehuja ulkonäkööni liittyen ja hän väittää vieläkin kiihottuvansa vartalostani – vaikkei se täydellinen olekaan. Koen kuitenkin olevani haluttava ja se riittää. Parisuhteessa miehillä ja naisilla saattaa olla erilaiset roolit ja tarpeet, mutta onnellisen parisuhteen sekä nautinnollisen elämän saavuttaminen vaatii molemmin puolista luottamusta ja kunnioitusta – ja hyvää seksiä!

Unohdetaan roolijaot, ikäkriisit, yhteiskunnan luomat sukupuolisidonnaiset paineet ja nautitaan toisistamme – aina kun siihen on mahdollisuus ja otetaan sitä aikaa!

Laadukasta seksiä - 3 tärkeintä kriteeriä

Tuttavapiirimme kuuluva naishenkilö kertoi miehensä asettaneen seksille melko suurten määrällisten tarpeiden lisäksi laatuvaatimuksen - seksin pitää olla laadukasta. Kyseisessä tapauksessa "avautumisen" taustalla tuntui olevan naisen  turhautuminen siihen, että miehen suoritustaso laadukkaan parisuhteen ylläpitämisessä ei ollut ihan linjasssa seksiin kohdistuvien määrä- ja laatuvaatimusten kanssa.

Jälkeenpäin hiukan jopa huvittuneena (anteeksi - tilanne ei tietenkään asianosaisten kohdalla tunnu huvittavalta) kävimme keskustelua siitä mitähän mies oli mahdollisesti tarkoittanut laadukkaalla seksillä, sillä tarkempia määreitä ei sille oltu annettu. Liittyykö se seksin kestoon, asentoihin, erilaisten suoritteiden määrään vai miten hän laatua mittaa?

Keskustelu oli ja meni, mutta jonkin ajan kuluttua aloin pohtimaan asiaa vakavammin oman kokemuksen kautta. Mietin mikä tekee minulle seksistä laadukasta?

Mikä on ympäristön, keston, eri asentojen, vireystilan tai mahdollisten häiriötekijöiden vaikutus kokemukseeni seksin laadusta.? Olemme parisuhteessamme harrastaneet seksiä hyvän matkaa toista tuhatta kertaa, joten siihen mahtuu monenlaista seksiä hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Ja kuten missä tahansa lapsiperheessä, jossa arkeen kuuluu työtä, koulua, harrastuksia ja lukemattomia muita arjen askareita ja niiden tuomia haasteita, niin meilläkin määrällisesti seksikerroista suurin osa tapahtuu arjen keskellä, olosuhteissa, joista tuskin kovin myyvää seksinovellikokoelmaa saa aikaiseksi. Siitä huolimatta väitän, että suurin osa seksistämme on ainakin minun mielestä laadukasta.

Tottakai kahdenkeskinen hotelliloma kynttiläillallisineen ja koko yön kestävä kiireetön seksi hitaasta rakastelusta rajuun seksiin, jonka aikana toteutetaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat fantasiat on mahtavaa, mutta jos se on ainoa laadun mittari niin aika vähiin jää laatuseksi keskivertoperheessä.

Miksi siis koen että seksi voi olla laadukasta silloinkin kun olosuhteiden pakosta se suoritetaan hiljaa peiton alla, kuunnellen samalla aukeaako joku ovi, tai kun se keskeytyy hetkeksi nälkäisen teinin vaeltaessa jääkaapille toteamaan "eiks meil oo mitään syötävää", jatkuakseen sitten varovasti ja äänettömästi kohti huipennusta?

Löysin kolme asiaa, jotka tekevät seksistä minulle laadukasta:

1. Molemmat haluaa seksiä. Toki useimiten toinen tekee aloitteen ja toinen syttyy siihen mukaan, mutta kun päästään vauhtiin niin molemmat aidosti haluaa saada ja antaa.

2. Molemmat saa tyydytyksen. Meidän seksissä tyydytyksen huipennus on orgasmi, naisen kohdalla yleensä klitorisorgasmi + muutama emätinorgasmi, joista viimeisen mukana tulen itsekin, Tyydytyksen määritelmä on kuitenkin hyvin henkilökohtainen eikä orgasmi välttämättä ole sen ainoa mittari.

3. Seksin jälkeen on paremmin. Lapset oli hereillä, väsytti, päivä oli huono, on kiire töihin jne....syitä olla harrastamatta oli useita, mutta silti onnistuttiin. Molemmat halusi, molemmat sai, oksitosiini pääsi valloilleen ja hetken maailma tuntuu paremmalta paikalta. Se hetki ei välttämättä ehdi kestää kovin pitkään, mutta se on voimaannuttava

Nuo ovat siis minun henkilökohtaiset seksin laatukriteerit.
Mitkä ovat sinun?

Parisuhde kesälomakriisissä

Aurinko paistaa, täydellinen isä, täydellinen äiti ja täydelliset lapset (kaikenikäiset) hymyilevät sinisenä loistavan meren äärellä. Täydellinen loma, jollaisen jokainen haluaisi - täydellinen idylli, jota kelpaa somessa esitellä. Todellisuus saattaa osoittautua aivan joksikin muuksi kuin täydelliseksi...

Täydellisen bikinivartalon tavoittelu on alkanut jo hyvissä ajoin, ehkä jo edellisenä kesänä, jolloin on vakuuteltu itselle ja läheisille, että ensi kesänä vatsalihakset ovat tiukkaakin tiukemmat ja pakarat pyöreät kuin kreikkalainen appelsiini. Pitkä synkeä ja harmaa kausi on saanut kuitenkin jokaisen normaalin puurtajan luovuttamaan jo auringon viimeisten säteiden vaivuttua horisonttiin. Täydellinen vartalo jää tänäkin kesänä saavuttamatta ja facesivulle tuleekin lisättyä kuvia mursuista vitsikkäiden lausahdusten kera. Monet naiset ja varsinkin äidit käyvät kiivasta keskustelua voiko ja kehtaako uimarannalle mennä appelsiinipyllyn kanssa - ei niin pyöreän, mutta yhtä röpelöisen. Kateus puskee esiin ja Fitness-babyt tulee haukuttua narsisteiksi, joiden lapset joutuvat elämään pienen elämänsä salin hämärissä nurkissa syöden proteiinipitoisia ruokia.

No, entäpä se muu täydellinen perhe? Näin uusioperheen aikuisena voin vain huokaista ja todeta, ettei yhteistä lomamatkaa tule, eikä edes yhteistä kuvaa omalla pihalla - ei aurinkoisena, eikä sateisena päivänä. Kesäloman alettua on jokaisella omat toiveensa loman sujumisen suhteen, yksi haluaa mökille, toinen ei ainakaan mökille, kolmas kaipaa ulkomaille ja neljäs ei ainakaan ulkomaille - tai ehkä ulkomaille, muttei mihinkään rantalomalle. Kesämökkeilyä olisi tarjolla, mutta samalle mökille ja samaan aikaan ei - isot egot eivät pieneen mökkiin mahdu. Rannalle ei voi lähteä teinivartalon kanssa, rannalla on liian kuuma tai vesi on liian kylmää. Ota tässä sitten idyllisiä ja niitä täydellisiä kuvia, joita jakaa muiden ihailtaviksi.

Mihin väliin mahdutetaan sitten vielä parisuhteen huolto? Sukujuhlien ja mökkeilyn lomaan vai ottamalla omaa aikaa koko perheestä? Tällä hetkellä meidän lomasuunnitelmat ovat kariutuneet erimielisyyksiin ja toisen loukkaantumiseen ja tunteeseen, ettei toinen halua olla tekemisissä sen oman ja niin ihanan suvun kanssa. Emme tule lähtemään mökille yhdessä, emme tule tekemään pitkiä patikkaretkiä tai viettämään kesäpäivää auringosta nautiskellen vieraalla paikkakunnalla. Parisuhde jää vähälle huomiolle ja kesä vietetään lasten ehdoilla - tai meidän tapauksessa osittain myös exän ehdoilla - kesälomamme riippuu siis myös perheen ulkopuolisesta aikuisesta, joka on päättänyt käyttää valtaa kertomatta suunnitelmistaan lasten osalta.

Täytyy myöntää, että emme suostu jättämään parisuhdettamme kesätauolle tai kaikkien erimielisyyksien alle. Kaiken sotkun ja rankan kevään jälkeen olemme varanneet kahdenkeskistä aikaa loman loppupuolelle ja tämän ajan varmistamiseksi olemme valjastaneet isovanhemmat varallaolijoiksi, mikäli biologinen etävanhempi ei tiedä mitä elämällään tekee. Ehkä tuolloin pääsemme nauttimaan auringon säteiden hyväilystä ei niin täydellisellä vartalolla, mutta täydellisessä seurassa, kenties täydellisessä ympäristössä ja meren kimmellyksessä.

Kesä saattaa olla haastavaa aikaa kaikissa parisuhteissa - ei vain meidän uusioperheessä. Lomalla aikaa toisen kanssa olemiseen taas löytyy arkikiireiden jälkeen ja kaikki odotukset ladataan tuohon aikaan. Kuten jo teinien kanssa olen huomannut, odotukset loman suhteen eivät aina mene yksiin ja piilevät ristiriidat nousevat pintaan.

Lomalla on aikaa tutustua puolisoon uudelleen, kuunnella sekä olla herkkä hänenkin tunteilleen. Keskusteluyhteyden avoinna pitäminen auttaa tutustumaan samalla  omaan sisäiseen maailmaan. Parisuhteessa pitää olla valmis avaamaan oma sisäinen maailma myös puolisolle, jotta syvä yhteys voi syntyä ja yhteenkuuluvuus lujittua. Parisuhteessa tarvitaan toista, eikä kukaan elä parisuhteessa, joka on ihanteellinen päivästä toiseen. Parisuhteisiin kuuluu aaltoliike, jota voi onneksi hallita myönteisellä keskustelutavalla ja puhumalla mieltä painavista asioista. Lomallakin tarvitaan ja kaivataan turvallista parisuhdetta ja siihen päästään vain puhumalla ja kuuntelemalla. Paras keino välttää parisuhteenkarikot on pitää parisuhteesta huolta myös arjessa.

Joitakin lomaunelmia voi joutua siirtämään tulevaisuuteen, mutta mitäpä sitä ei puolisonsa eteen tekisi. Puoliso on hyvä pitää etusijalla. Lomalla on tärkeää muistaa myös rentoutua - ylä- ja alamäistä huolimatta. Puolison auringon ruskettama tai mökin pihasaunan noen tahrima naama saattaa jossakin vaiheessa ärsyttää, mutta ongelmien voi antaa mennä menojaan tarttumatta niihin. Niitä voi vatvoa
taas syksyn piiskaavissa sateissa.

Lomalla on aikaa hellitellä ja harrastaa seksiä. Tee parisuhteestasi ja lomastasi nautinnon lähde molemmille!

Uskallatko harrastaa parisuhdeseksiä?

Täällä ollaan taas pienen tauon jälkeen. Arjen ilot ja surut suhteen virallistamisesta uusioperheen teinihaasteisiin meinasi jyrätä bloginpidon yli, mutta onneksi uskollisen lukijamme Ruhtinattaren muistutus (Kiitos siitä!) toimi viimeisenä sysäyksenä ainaiselle "pitäisi kirjoittaa" -sitkuilulle.

Sama "pitäisi...." -ajattelu usein hiipii myös parisuhdeseksiin. Kaikenlaisia esteitä tulee kuin itsekseen - ensin arjen kiireitä, joiden seurauksena seksin harveneminen aiheuttaa helposti syyttelyä ja syyllistymistä. Sanotut ja sanomattomat asiat kertyy kuonaksi, joka tekee seksiin ryhtymisestä vaikeaa ja vapautumisesta seksin vietäväksi mahdotonta. Seksi muuttuu pakolliseksi velvollisuudeksi, joka toisinaan suoritetaan ja koska se ei tavan ja velvollisuuden vuoksi tehtynä tunnu juuri miltään, aiheuttaa se lisää syyttelyä ja syyllistymistä. Kierre on valmis. 

Mitä sitten lääkkeeksi?

Seksiä voi harrastaa monella tavalla. Eräässä tutkimuksessa on todettu naisten voivan saada 12 tavalla orgasmin. Toisessa tekstissä puolestaan annetaan 10 ohjetta orgasmin metsästykseen. Kolmas tutkimus puolestaan paljastaa uuden tavan ajatella mullistavan seksielämän. On siis varaa valita mitä ohjeita ja neuvoja lähtee toteuttamaan kun pääsee puolison kanssa kahden – vai onko kahden pääseminenkään enää tarpeen?

Rosa Meriläinen kirjoitti kiireen vaikuttavan ihmisten seksikäyttäytymiseen. Kiire suorittaa, kiire hoitaa velvollisuudet, kiire tehdä töitä, kiire harrastaa, kiire olla. Aikaa rentoutumiselle ja rauhalliselle yhteiselolle ei tunnu juurikaan löytyvän kaiken kiireen keskeltä. Miten sitten kaiken suorittamisen ja ulkoisten paineiden keskellä riittää aikaa opetella kaikki 12 tapaa saada orgasmi tai aikaa seurata 10 ohjetta orgasmin saavuttamiseksi. Miten lähteä luomaan uusia ajattelumalleja makuuhuoneen puolelle seksielämän virkistämiseksi?

Rosan sanoin maailmassa pitäisi olla enemmän seksiä. Kuten Rosakin kolumnissaan toteaa, voi keski-ikäistyvän naisen (miksei miehenkin), olla vaikea hyväksyä kehonsa muutoksia - tulee tunne, ettei kelpaa kumppanilleen, eikä enää rohkene riisuuntua kumppanin nähden valojen loisteessa. Tästä sain taas mainion esimerkin, kun eräs nainen kertoi miehensä arvostelevan hänen painonnousuaan ja haukkuvan läskiperseeksi – nainen ei todellakaan ollut ylipainoinen tai läskiperse ja mitä sitten vaikka ikääntyminen toisikin vyötärölle ylimääräisiä makkaroita tai selluliittikuhmuja takamukseen. Onko toisella oikeus arvostella toisen ulkonäköä? Samalla kun arvostelee ulkonäköä, tulee lannistaneeksi toisen seksuaalisuudenkin - itsetunnosta nyt puhumattakaan!

Seksi on iloinen asia, eikä siihen pitäisi liittyä paineita ulkonäöstä, koosta tai kyvyistä. Seksistä tulisi kyetä nauttimaan täysillä ja vastavuoroisesti. Seksin on mm. todettu parantavan stressiä ja ärtymystä, tautiriski pienenee, haluttomuus vähenee ja seksi lähentää pareja. Toki jos seksiä harrastaa paljon, voivat seksiunet vähentyä.

Auttaako maiseman vaihto?

Yhtenä poimintana parisuhde- ja seksikirjoituksista voitaneen nostaa esiin naisten hurjimmat seksikokemukset. Tutkimus on suoritettu toukokuussa ja tutkimukseen osallistui vajaa 800 suomalaista naista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalainen nainen haluaa hyvin tavallista seksiä. Suurimmalle osalle naisista riittää 15–30 minuutin suoritus ja vain viidennes tutkimukseen osallistuneista oli kokeillut ruoskaleikkejä, suurinta osaa se ei edes kiinnostanut. Toki seikkailunhaluisiakin naisia löytyi. Oli kokeiltu seksiä työpaikalla, luonnossa, erilaisissa kulkuneuvoissa, erilaisissa kokoonpanoissa. Oli kokeiltu seksiä varattujen miesten kanssa, naisten kanssa, kolmen tai useamman ihmisen kimpassa ja jopa hyvinkin julkisesti. 

Mikä mahtaa olla minun rohkein seksikokemukseni? Seksi rannalla vai suihinotto kesken ajomatkan. Seksi puolisoni työpaikalla vai keskellä lumihankia? Vaikea valinta, seksiä on tullut harrastetuksi halujen ja tilanteiden mukaan, ei siksi, että pääsisin kertomaan kuinka upealta tuntuu pieni kiinnijäämisen pelko tai yllätetyksi tuleminen.

Villiä parisuhdeseksiä

Seksi kuuluu parisuhteeseen. Villeimmät, vapautuneimmat ja hurjimmat fantasiat pitäisi pystyä toteuttamaan sen oman puolison kanssa, eikä vain pystyä vaan haluta toteuttaa. Se vaatii rohkeutta heittäytyä, säännöllistä seksin ylläpitoa, jatkuvaa keskustelua ja säännöllistä kuonan poistoa eli yhteistä aikaa, jolloin molemmilla on lupa olla oma itsensä, lupa kertoa toiveensa sekä oikeus ja velvollisuus kuulla kumppanin toiveet. Se edellyttää kypsyyttä hyväksyä itsensä ja myös toinen sellaisena kun on ja ennen kaikkea aloittamista - ensimmäisen askeleen ottamista silloin kun edellä mainitut asiat ovat unohtuneet arjen kiireisiin. 

Seksi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja läheisyyttä sekä synnyttää rakkautta. Vai meneekö asia toisin päin - pitääkö ensin rakastua, ennen kuin voi harrastaa seksiä? Kumpaakin osapuolta tyydyttävä seksi toimii hyvänä motivaattorina parisuhteen ylläpitämisessä. 

Rohkein seksikokemukseni onkin harrastaa parisuhdeseksiä, mikä on teidän?

Kuinka säilyttää seksuaalinen intohimo?

Kahden ihmisen rakastuessa toisiinsa, idealisoivat he toisiaan. Kumppanista nähdään vain positiiviset ja jännittävät piirteet - heikkoudet ohitetaan ja niitä vähätellään. Olemme halukkaita tutustumaan jännittävään, uuteen ihmiseen. Parisuhde alkaa intohimoisena - intohimo on elämän perimmäinen viehtymys.

Monille ihmisille intohimo merkitsee pelottavaa, tiedostamatonta ja vaarallistakin voimaan, joka ryöstäytyy järjellisyyden hallinnasta. Toisille intohimo taas on vastaus vastustamattomaan, kiehtovaan ja kesyttömään kokemisen nälkään - näin toteaa Osmo Kontula kirjassa Happy End.

Kontulan mukaan yksi elämän suurimmista haasteista on säilyttää intohimo ja seksuaalinen mielenkiinto pitkäaikaista kumppania kohtaan. Himo ja halu voivat jäädä huolien, syyllisyyden, häpeän tai avuttomuuden tunteiden alle. Moni voi epäillä omaa viehätysvoimaansa, jos puolisolta saa koko ajan pakit sängyn laidalla. Tästä lähtökohdasta käsin Kontula ja Kallio ovat halunneet lähteä tutkimaan kuinka pitkissä ja onnellisissa parisuhteissa eläneet ovat onnistuneet pitämään parisuhteensa myös seksuaalisesti vireänä.

Ajattelin vastata heidän esittämiin tutkimuskysymyksiin nykyisen parisuhteeni pohjalta - vaikkei se vielä niin kovin pitkä olekaan. Laitan kysymykset mukaan, jotta kaikki aiheesta innostuneet voivat pohdiskella suhdettaan.

Kuinka kuvaisit parisuhdettanne ja sen vahvuuksia yleisesti?

Mielestäni parisuhteemme on tasapainoinen, kahden aikuisen suhde. Elämme uusioperheen arkea - huoline ja murheineen. Emme ole luoneet suhdettamme lasten tai yhteisen omaisuuden vuoksi, vaan olemme lähteneet rakentamaan parisuhdetta kiinnostuksen, samanlaisen arvopohjan ja elämänkokemuksen varaan. Parisuhteemme on toista arvostava ja kunnioittava, keskusteleva ja ennen kaikkea intohimoinen.

Parisuhteemme suurimmat vahvuudet ovat avoimmuus ja luottamus. Luotamme toisiimme, jolloin uskallamme puhua kaikista asioista - huolista, murheista, kokemuksista, tunteista ja toiveista. Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Vaikeat asiat keskustellaan auki mahdollisimman pian, eikä mitään jätetä sanomatta, vaikka joskus pääsisikin helpommalla myötäilemällä tai sopimalla asiat näennäisesti. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, etteivät asiat unohdu, vaan nousevat pintaan mitä kummallisimmissa yhteyksissä.

Miten olette onnistuneet pitämään seksuaalisen suhteenne tyytyväisenä yhteiset vuodet?

Seksimme on saanut uusia ulottuvuuksia keskustelujen myötä - itselläni ei ole koskaan ollut näin antoisaa ja intohimoista seksielämää ja otan siitä täyden vastuun. Miksi? No, siksi, etten ole aiemmin uskaltanut kertoa toiveistani tai fantasioistani näin rohkeasti kuin nyt - kaikki on sallittua, mikään ajatus ei ole väärin.

Toisen mielipiteitä tulee kuunnella ja joskus lähteä mukaan leikkiin vaikka juuri sillä hetkellä ei oma halu olisikaan täydessä huipussaan. Olen myös huomannut kuinka mielihyvän tuottaminen toiselle lisää myös omaa mielihyvän tunnetta - on kiihottavaa huomata toisen kiihottuvan kosketuksesta tai suudelmista. Kun toinen nauttii, nauttii sitä itsekin enemmän.

Kalenterin pitäminen seksikerroista näyttää konkreettisesti sen, mitä todellisuudessa tapahtuu. Ei olla muistin varassa milloin seksiä oli viimeksi ja onko edellisestä kerrasta jo pitkä aika. Kalenteria on myös mukava selailla ja huomata kuinka jotkut kuukaudet ovat olleet intohimoisempia kuin toiset - yhdessä voidaan sitten pohtia miksi näin on ollut ja voisiko asioita tehdä toisin.

Mitkä ovat henkilökohtaiset ominaisuutesi ja kokemuksesi, jotka ovat edesauttaneet parisuhteen seksuallisen vireyden ylläpitoa?

Tässä parisuhteessa avoimmuuteni ja rehellisyyteni seksin saralla ovat auttaneet. Olen pystynyt kertomaan mistä pidän ja mitä seksiltä toivon. Olen myös kuunnellut puolisoni toiveita ja pyrkinyt toteuttamaan puolisoni fantasioita. Keskustelut seksistä ovat toimineet myös joissakin tilanteissa esileikkinä. Kiva kuulla mitä toinen ajattelee, mistä nauttii ja mitä toivoo.

Kokemukseni edellisistä suhteista ovat myös luoneet pohjan nykyiseen suhteeseen. Olen halunnut tehdä asioita toisin ja edelliset virheet välttäen.

Miten olette onnistuneet ratkaisemaan mahdolliset seksuaali- ja vuorovaikutusongelmanne suhteessanne?

No, tähän jälleen vastaus, jonka olen jo monesti sanonut - keskustelemalla ihan kaikesta. Olemme myös pyrkineet ennakoimaan tulevia ja mahdollisia ongelmia luomalla Parisuhteen Kivijalan - säännöt parisuhteen ylläpitämiseksi tai riitojen ratkaisemiseksi, johon palaamme tasaisin väliajoin.

Olemme päättäneet väistää parisuhteen karikot puhumalla asioista. Toki keskusteleminen on välillä varsin haastavaa erilaisten vuorovaiktustaitojemme vuoksi, mutta yhdessä elämällä oppii antamaan toiselle tilaa - samalla oppii myös toisen tavan käsitellä asioita. Välillä oman tilan antaminen ja saaminen on tärkeää - tämänkin olemme jo oppineet suhteemme aikana.

Miten kokemuksesi ja ymmärryksesi perusteella suomalaisten parisuhteita voisi kehittää seksuaalisesti vireämmiksi tai jopa intohimoisemmiksi?

Mielestäni avainasemassa on puhuminen - puhuminen seksistä, kaikesta siitä mitä mieleen juolahtaa. Omassa parisuhteessani tämä avoin keskustelu lähti liikkeelle vahingosta. Tutustuessamme toisiimme kävimme läpi seksikokemuksia eli niitä asioita joita oli kokeiltu vanhoissa suhteissa ja joita voisi kokeilla uudelleen. Läpi käytiin myös kokemukset, joita ei haluttu uusia. Keskustelu lähti liikkeelle aivan tavallisesta hetkestä, jolloin lähdimme vain tutustumaan toisiimme ja toistemme haluihin.

Tämän keskustelun jälkeen siirryimme puhumaan toiveista, haaveista ja fantasioista. Tällä tiellä olemme edelleen. Kumpikin uskaltaa sanoa mistä pitää, mitä haluaisi kokeilla, mikä tuntui hyvälle, mikä ei. Kokeileminen on hauskaa - seksin ei pidä olla liian ryppyotsaista toimintaa. Erehtyä saa ja asioille voidaan nauraa, joskus jopa seksin aikana.

Toinen asia mikä lisää seksuaalista vireyttä ja intohimoa on seksin harrastaminen. Mitä enemmän seksiä harrastetaan, sitä enemmän sitä haluaa - näin se vain kaikessa yksinkertaisuudessaan menee. Kirjoitin jo aikaisemminkin siitä, että joskus tarpeet tai halut eivät kohtaa, joskus kannattaa kuitenkin työntää arjen haasteet hetkeksi syrjään ja lähteä mukaan kumppanin hyväilyihin - eipä aikaakaan, kun keho jo onkin kiihottuneessa tilassa ja mieli seuraa mukana.

 Tärkeimmät seksitaidot löytyvät jokaiselta - tunnetaidot, kyky läheisyyteen ja hyväksyntä, itseään unohtamatta. On sitten eri asia kuinka jokainen näitä taitoja osaa parisuhteessaan käyttää!

Ruuhkavuodet ja seksi

Lukaisin erään miehen kirjoittaman pohdinnan arkiseksistä ja sen merkityksestä seksielämän ylläpitäjänä. Kuten tekstissä mainitaan, lehdet ovat pullollaan toinen toistaan jännittävämpiä ja kiinnostavimpia artikkeleita siitä kuinka seksiä tulisi harrastaa tai kuinka seksistä saa jännittävämpää, kiinnostavampaa ja antoisampaa. Käsi pystyyn kenellä on arjessa aikaa, halua tai jaksamista vietellä puolisoa eroottisesti hieroen tai erilaisia roolileikkejä leikkien? Ei meillä ainakaan!

Olemme aiemmin jo kirjoittaneet uusioperheen arjestamme. Neljä teiniä, joista kolme valvoo mielellään hyvinkin pitkään ja se neljäs puolestaan herää aamulla (kyllä, myös viikonloppuina!) aikaisin - hiero siinä sitten tai käytä surisevia apuvälineitä. Joku on kuulolla aina. Seksiä on kuitenkin saatava tasaisin väliajoin. Vaikea yhtälö - muttei mahdoton!

Miten sitä aikaa ja tilaa saa sitten järjestettyä? Usein työpäivän aikana viestimme toisillemme - kerromme haluistamme tai palaamme yön pimeinä tunteina suoritettuun äänettömään, mutta silti tyydyttävään seksihetkeen. Kerromme miten hyvältä toinen tuntui ja mikä erityisesti oli kiihottavaa - joka kerran näitä hetkiä kuitenkin on. Mikäs sen paremmin saa hormonit liikkeelle ja koneen käyntiin, kun haaveileminen tai suoraan sanominen mitä haluaa toiselle tehdä. Illalla sitten katsellaan TV:tä lähekkäin, kosketellaan ja suudellaan - sänkyyn päästyä on hiljaisuusseksin vuoro.

Arjessa olemme ottaneet käyttöön myös yhteiset aamusuihkut, yhteiset "lenkit" (no, pääsääntöisesti lenkille lähdetään sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta joskus on hypätty autoon ja ajettu metsätielle harrastamaan seksiä luonnon helmassa - myös talvella). Hätä keinot keksii!

Olemme myös puhumalla yrittäneet pitää yllä jännitystä sekä kiinnostusta. Yritämme vältellä itsestäänselvyyksiä. Emme myöskään pidä toista varmana nakkina, vaan liekkiä pidetään yllä mainitsemallani viestinnällä, flirttailemalla ja kiusoittelemalla. Näitä asioita arkeen mahtuu aina.
Jotkut ruuhkavuosia elävät parit aikatauluttavat seksihetket kalentereihin. Se voi olla järkevää, jos seksille ei löydy muuten aikaa. Tähän meillä ei ole vielä ollut tarvetta - vaikka välillä yhteiset hetket tuntuvatkin olevan kortilla.

Flirttailu pitää oikeaa virettä yllä. Ohimennen takamukselle läpsäisyt, niskan hipaisu, katseet lasten päiden yli - mikäs sen parempi tapa huomioida toista ja kertoa sanattomasti, että välittää ja haluaa. Flirttailemalla esileikki saattaa kestää koko päivän, eikä sänkyyn pääsemistä malttaisi odottaa. Mikäli pienet huomionosoitukset jäävät, voi seksikin muuttua velvollisuudeksi ja kaikki tietävät kuinka velvollisuudesta hoidetuille asioille tuppaa käymään.

Arjessa seksistä saattaa helposti tulla myös vallankäytön väline. Kyllä meilläkin riidellään ja mökötetään. Puolison tekemiset tai tekemättä jättämiset saattavat ärsyttää ja kun ei riidelläkään voi kovaäänisesti, jatkuvat riidat helposti makuuhuoneen puolella. Itselleni riitely aiheuttaa kireyttä, jolloin puolison kainaloon on vaikea kierähtää ja koskettaminen jää pois. Tällöin myöskään seksi ei tunnu luontevalta. Ennen kuin hellyys ja läheisyys voidaan palauttaa, on ongelmat selviteltävä. No, nyt turha jeesustelu syrjään ja voin ihan rehellisesti kertoa, ettei ongelmien ratkaisukykyni ole päätä huimaava. Mutta mikäli asioita ei saada puhuttua, on turha kuvitellakaan seksiä tai edes seksiin viittaavia asioita tapahtuvan sängyssämme.

Summa summarum. meidän arkiseksimme siis koostuu toisen huomioimisesta, pienistä sanoista, pienistä teoista, flirttailusta, toisen kiusaamisesta ja huumorista. Arkiseksi lähtee liikkeelle vihjailuista, läheisyydestä ja toisen huomioimisesta. Sänkyyn saakka päästyämme asento saattaa vaihdella, mutta täysillä ei voi päästellä lasten takia. No, uusioperhekuviossa meille sattuu niitä "vapaapäiviä", jolloin seksiä harrastetaan sitten eri intensiteetillä - leikitään enemmän ja pidempään. Tärkeää kuitenkin on, ettei se seksi jää vain näihin harveneviin vapaapäiviin. Ja kyllä - joskus myös väsyttää ja mieluummin sitä kellahtaisi nukkumaan, mutta pienen lämmittelyn jälkeen huomaakin kroppansa olevan valmis tositoimiin - nautinnon huipun saavuttamisen jälkeen nukahtaminenkin on helpompaa!

 

Onko ihastuminen pettämistä?

Mieheni kirjoitus pettämisestä on herättänyt keskustelua pettämisestä itsessään sekä siitä, voiko hyvässä parisuhteessa elävä ihastua ulkopuoliseen henkilöön. Ihastuminen on ihana tunne – paitsi jos on parisuhteessa. Rakkaudeksi sivustolla sanotaan, että ihastuminen voi olla suhteen varoitusmerkki tai ohimenevä tunnetila. Siihen, kuinka paljon ihastus ulottuu parisuhteeseen, voi itse vaikuttaa.

Artikkelin mukaan parisuhteen ulkopuoliset ihastukset ovat hyvin tavallisia etenkin pitkissä suhteissa -  mistä varatun ihmisen ihastus sitten kertoo? Onko ihastuminen merkki epätyydyttävästä parisuhteesta vai vaan ohimenevästä ihastuksesta. Seksuaaliterapeutin mukaan merkittävintä on se, miten ihastukseen itse suhtautuu ja mitä ihastuksen kanssa lähtee tekemään.

Ihastumisen taustalla on usein tiedostamaton toive tulla rakastetuksi. Tämän voin allekirjoittaa. Kuten olen jo monta kertaa kirjoittanut, itselläni halu tulla näkyväksi naisena, halu tulla näkyväksi seksuaalisena olentona aiheutti ihastusta suhteen ulkopuoliseen ihmiseen. Itse en ihastuessani halunnut rakastua tai lähteä hakemaan uutta parisuhdetta. Näinkin voi joissakin tapauksissa olla. 

Ihastuminen on kuitenkin rakkauden ensiaskel ja mahdollistaa uuden parisuhteen alkamisen. Ihastuessani toiseen elin lapsiperheen arkea kiireineen ja murheineen. Olin aina kantanut vastuun perheen arjen pyörittämisestä, lasten hyvinvoinnista sekä asioiden sujumisesta. Tässä arjen harmaudessa uuden ihmisen osoittama kiinnostus edesauttoi ihastumista. En päästänyt ihastumista sen pidemmälle - viestejä vaihdettiin ja muutaman kerran nähtiin. Mikäli puolisoni olisi tämän tiennyt, olisi suhteen elvyttäminen ollut haastavaa.

Ihastuessani toiseen ihmiseen mietin myös syitä ihastumiselle. Itselläni se oli klassisesti tyydyttävän parisuhteen puuttuminen ja sen myötä syntynyt seksuaalinen turhautuminen. Ihastumista edesauttoi myös yksinäisyyden ja pettymyksen tunteet. Vaikka elin parisuhteessa, tunsin olevani yksin. Emme keskustelleet, emme jakaneet arkeamme - sängystä puhumattakaan. 

Saatoin kaivata myös muutosta harmaaseen arkeen ja romanttisissa kuvitelmissa ajattelin ihastukseni sen muutoksen tuovan. Ihastumiseni toiseen ihmiseen oli ohimenevä ja merkityksetön asia, johon ei liittynyt suurta tunnelatausta, mutta joka paljastuessaan olisi rikkonut senkin vähän, mitä jäljellä oli. Parisuhteessa eläessä ihastumisen tunnetta varjostaa myös syyllisyys ja häpeä. Näin myös minulla.

Minulla ei ollut rohkeutta kertoa ihastuksesta silloisessa puolisolleni vaikka asian esiin tuominen olisi voinut auttaa parisuhdetta syövien asioiden selvittämisessä. Kykenin tuolloin kuitenkin valitsemaan elämän, johon olin sitoutunut, enkä antanut romanttisten kuvitelmien särkeä liittoani. 

Tutkimusten mukaan en ole ollut yksin ihastumisen tunteen kanssa. Suhdesopan gallupin mukaan jopa 70 prosenttia myöntää ihastuneensa parisuhteessa ollessaan toiseen ihmiseen - jotkut jopa useamman kerran. Arkiseksi muuttunut parisuhde ei antanut riittävästi elämyksiä ja sitä jännityksen tunnetta, jota ihastunut ihminen kokee. Ihastuminen on luonnollista. Maailmassa on lukemattomia ihastuttavia ihmisiä. Elämässäni on ollut jaksoja, jolloin kaipasin helpotusta tai muutosta elämääni. Ihastus oli merkki siitä.

Jokainen johonkuhun ihastunut tietää kuinka ihanaa on saada viestejä ihastuksen kohteelta, vihjailla - tuntea, että joku on kiinnostunut juuri sinusta kaikkine virheinesi ja puutteinesi. Olla jakamattoman huomion keskipisteenä. Tämän tunteen olen saanut kokea vielä uudelleen, tällä kertaa niin, ettei ihastumista ole tarvinnut kieltää ja tunteen on voinut antaa kehittyä rakkaudeksi.

Ihastuminen on siis mielestäni merkki siitä, että parisuhteesta puuttuu jotain - joko kokonaan alun perinkin tai sitten tilapäisesti.

Joskus vaihtamalla paranee ja ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Nykyisin viestit kulkevat aina erossa olessamme, jopa työpäiväivän aikana. Viestien sisältö on muuttunut pikkutuhmasta tuhmaan. Viesteissä voi olla kanakeiton resepti tai kuvaus siitä millaista seksiä illalla harrastetaan. Olemme myös tehneet sopimuksen puhumisesta - arkea ei päästetä parisuhteen väliin. Arjessaan tulee olla hetkiä kahdenkeskiselle ajalle, kosketukselle, toisen huomioimiselle. On ihanaa ihastua parisuhteessa omaan puolisoon - päivittäin.

Ryhmäseksi - mauste vai parisuhteen killeri?

Jokaisella on varmasti jotain fantasioita seksiin liittyen - naisten salaiset fantasiat liittyvät mm. rajuihin otteisiin, strippaamiseen, kolmen kimppaan tai dominointiin. Fantasioita on varmasti yhtä monia kuin on ihmisiäkin. Onko fantasioista sitten järkevää puhua vai johtavatko ne irtaantumiseen omasta kumppanista? Mielestäni fantasiat voivat toimia hyvänä mausteena parisuhdeseksille, vaikka joku voi kokea ne myös ahdistavina ja arvostelevina.

Olemme puolisoni kanssa jo useampaa kertaan kirjoittaneet fantasioiden kertomisesta toiselle ja kuinka fantasioista on saatu ideoita sänkypuuhiin. Koskaan en ole kokenut puolisoni fantasioiden loukanneen tai vahingoittaneen suhdettamme - toki fantasioiden kertomisessa tarvitaan pelisilmää. Fantasiat ovat mielikuvituksen tuotteita ja kuten jo totesin, voivat toimia myös seksin apuvälineenä. Fantasioita voi pitää yhtä todellisina kuin todellista tilannettakin ja parhaimmillaan fantasia voi tuoda lisämaustetta seksisuhteeseen.

Omaan kumppaniin liittyvät fantasiat ovat sallituimpia vaikka ratkaisevampaa kuitenkin on se, kuinka kukakin fantasioitaan käyttää. Hyvässä ja toimivassa parisuhteessa voi fantasioista myös puhua ilman, että toinen kokee fantasiat arvosteluksi tai painostukseksi tietynlaiseen seksiin.
Meille fantasioiden jakaminen on toiminut esileikkinä - jännittävänä ja hauskana sekä seksin tarkastelun erilaisesta näkökulmasta.

Fantasiamme liittyvät aina toisiimme tai yhdessä harrastettuun seksiin - ei ole ollut tarvetta haaveilla vieraiden ihmisten kosketuksesta, jotta pääsemme vauhtiin. Tai no, osittain varmaan vieraatkin ihmiset liittyvät fantasiointiin, sillä kumpikin meistä on myöntänyt ja kertonut kiinnostuksesta kolmen kimppaan tai ryhmäseksiin - irstasta fantasiointia siis.

Olkoonkin, että naiset fantasioivat seksistä toisen naisen kanssa hyvinkin yleisesti, on se silti tabu ja epäsovinnaista - ainakin joidenkin mielestä. Itse olen myöntänyt, että voisin kosketella tai suudella toista naista - ja turha sitä kai on kieltää, olen niin myös tehnyt. Mielestäni toisen naisen mukaan ottaminen omaan parisuhdeseksiin ei tunnu mitenkään vieraalta. Toki tämän fantasian yhteydessä on käyty keskusteluja rajoista ja tunteista, joita tilanne saattaisi nostaa esiin. Mieheni ei ole pakottanut minua toteuttamaan fantasiaani (jonka hän myös jakaa) vaan asia on nostettu esiin ja sitä on pohdittu kokeilemisen arvoisena mahdollisuutena.

No, entäpä sitten kimppakiva? Tämäkin on yksi naisten salatuista fantasioista - miesten kohdalla fantasia ei ilmeisemmin ole kovinkaan salainen. Olemme vieneet keskustelun myös tälle tasolle kolmen kimpan jatkona. Miltä tuntuisi jos samassa sängyssä olisi toinen pari? Miltä puolisostani tuntuisi katsella, jos toinen mies koskettelisi minua? Miltä minusta tuntuisi, jos mieheni harrastaisi yhdessä toisen miehen kanssa seksiä toisen naisen kanssa?

Mikä rajoittaa puhumasta fantasioistaan omalle ja turvalliselle puolisolle? Mielestäni fantasiointi lisää luottamusta ja rohkeutta puhua seksistä. Seksi saa lisäväriä ja -potkua fantasioinnista - ja nyt puhun vain lain sallimista ja mahdollisista fantasioista, rikollinen toiminta ei ole mielestäni kiihottavaa.

Meillä fantasioista puhuminen on joissakin tapauksissa saanut aikaa kokeiluja. On kokeiltu erilaisia välineitä, erilaisia asentoja sekä seksiä erilaisissa kokoonpanoissa - kyllä, fantasiat on viety käytännön tasolle. Mikäli fantasiat jatkavat eloaan ja kummallekin tulee sellainen olo, että jokin fantasia olisi kokeilun arvoinen, kannattaa kuitenkin ensin miettiä tarvitseeko fantasiaa toteuttaa? Onko fantasia sellainen joka parantaa suhdetta vai onko fantasia hyvä jättää mielikuvituksen tuotteeksi, jottei se pahenna parisuhteen tilaa.

Fantasian vieminen toteuttamisen asteelle vaatii empatiakykyä ja sosiaalista älyä, jotta fantasian toteuttamisen seuraukset kyetään arvioimaan realistisesti. Kannattaa myös pohtia onko parisuhde sillä tasolla, että fantasian toteuttaminen voisi tuoda suhteeseen hyvää oloa?

Kaikkia asioita pitää kokeilla kerran. No, ehkei edellä mainittu ohje päde seksiin. Jokaisen on itse pohdittava mihin on valmis ja millä tavoin on valmis avartamaan seksuaalista maailmaansa.  Kuten jo aiemmin totesin, moralisoijia ja niitä, jotka eivät ole valmiita laajentamaan käsityksiään seksistä löytyy aina. Silti nämä samaiset ihmiset valittavat seksin olevan aina samanlaista. Kuten jo aiemmin totesin, valinnan vapaus tulee olla. Fantasioiden toteuttamisesta saa olla erimieltä, eikä eri mieltä oleminen saa vaikuttaa parisuhteen laatuun. Hyvä parisuhde ei kaadu ehdotukseen eikä eri mieltä olemiseen.

Jokaisella on omat rajansa fantasioiden suhteen. Missä ne sitten kenelläkin kulkevat, täytyy selvittää itsekseen. Jokin ajatus voi olla omaa ahdasmielisyyttä tai mummolta peritty käsitys seksin likaisuudesta. Toisaalta kyse voi olla myös siitä, että omat rajat sulkevat ryhmäseksin tai pyllylle läpsimisen pois parisuhdeseksistä. Omaa tai puolison fantasiaa voi pohtia ja miettiä - millainen suhde fantasiaan itsellä on. Voiko omaa seksuaalista ajatusmaailmaansa muuttaa? Kannattaa myös pitää mielessä, että jos tänään jokin asia tuntuu kielteiseltä, voi ottaa aikalisän ja pohtia, voisiko fantasian toteuttaminen jonakin toisena päivänä olla mahdollista?

No, miten meidän parisuhteemme voi toteutettujen fantasioiden jälkeen? Mielestäni hyvin. Seksuaalinen maailma on hyvin lavea, uudet kokemukset ovat tuoneet mukavaa lisämaustetta suhteeseemme. Fantasioita toteuttaessamme olemme pitäneet kiinni siitä, että harrastammepa seksiä yhdessä, välineitä tai muita ihmisiä apuna käyttäen - on seksi aina meidän kahden välistä. Ja se keskustelun tärkeys - ennen ja jälkeen, avoimesti ja oma mielipide esiin nostaen.

Miesten ja naisten pyhä kolminaisuus

Viime viikot on kohistu siitä, kuinka naiset ovat ajaneet miehet tiukille vaatimalla tasa-arvoa, joka ei kuitenkaan ole mieslähtökohdasta käsin tasaarvoista toimintaa vaan miehen alasajamista, mollaamista ja parjaamista. Miehen rooli perheissä ja parisuhteissa on koirankin arvoa alhaisempi. Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen kirjoitti naisen ja miehen etääntyneet parisuhteessa ja nainen korvaa miehen ystävillään. Vaarasen mukaan miestä kohdellaan välttämättömänä pahana ja mies tulee naisen tärkeysjärjestyksessä viimeisten joukossa.

Ovatko naisten asenteet muuttuneet vuosien saatossa miestä väheksyviksi? Onko mies välttämätön paha, jonka likasukkia tulee sietää tai jonka turhanpäiväiset naulat ja vasarat täyttävät kaappitilan naisen liinavaatevarastoilta? On totta, että naiset ovat tietoisia itsestään. On totta, että nykynaiset kokevat tarvetta selviytyä arjen haasteista omillaan ja on totta, että nainen pitää mielellään ohjakset hallussaan. Onko naisen itsenäisyys ja halu päättää asioista sitten asettanut miehen roolin kyseenlaiaseksi?

Mielestäni keskustelussa on annettu miehelle uhrin rooli. Mies on joutunut jättämään oman miehisyytensä ja siirtymään naisen oikeuksien edessä helvettiäkin alemmalle tasolle. Miksi miehet sitten sietävät kaiken kurjuuden ja suostuvat ottamaan vastaan naisen kiukun tai valtapelin? Eikö miehellä ole oikeutta sanoa asioista? Onko miehet niin laiskoja ottamaan vastuuta omasta elämästää, että ennemmin siedetään sitä huonoa ja väheksyvää parisuhdetta kuin otetaan vastuu ja tehdään ratkaisu parisuhteen parantamiseksi. Toki sama pätee myös huonoissa parisuhteessa eläviä naisia, miksi suostua elämään elämää, joka ei tyydytä, miksi ei uskalleta ottaa hyppyä tuntemattomaan, jos parisuhde ei vain toimi?

No, varmasti jokaisella on omat syynsä tehdä ratkaisuja oman elämänsä suhteen - lapset ja taloudellinen pärjääminen niistä varmasti suurimpina. Tarkoitukseni ei ole nyt syyllistää ketään tai sanoa, että jos kotona ei viherrä, niin kyllä siellä aidan toisella puolella se ruoho on vihreämpää. Ei - tarkoitukseni on herättää ajatuksia tasa-arvoisesta ja kunnioittavasta parisuhteesta, jossa asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä rakentavasti, toista arvostavasti.

Aina puhutaan siitä, ettei toista voi muuttaa - ei voi, eikä joka tilanteessa tarvitsekaan. Monesta pienestä asiasta saa hyvän riidan aikaiseksi, vaikkapa vain siitä saako miehen työpaita roikkua käsipyyhkeiden kanssa samassa naulakossa. Mitäpä jos ensin pohditaan omaa suhtautumista asiaan, onko paidan paikalla oikeasti väliä? Jos on, niin kuinka asiasta voisi sanoa - nalkuttamalla vai asiallisesti argumentoimalla?

On myös asioita, joissa puolison toimintaan on puututtava. Liiallinen työnteko, siitä aiheutuva stressi, alkoholinkäyttö, kotitöiden jakaminen - noin esimerkkinä. Ei ole reilua, että kotityöt kuormittavat vain toista osapuolta. Ei imurointien määrään tai tiskikoneen täyttöön tarvita laskuria, hommat toimivat jos kumpikin osapuoli on tilanteeseen tyytyväinen ja mikäli tyytymättömyyttä esiintyy, täytyy asiasta keskustella - eikä asettua martyyrin rooliin, tehdä ja pärjätä itse - eihän siitä miehestä nyt pyykin pesuun olisikaan. Mikäli asiat jäävät vaivaamaan, tilanne ei muutu ja niissä tilanteissa helposti lähdetään viemään asioita haluttuun suuntaan omalla tavalla ja silloin parisuhteen toinen osapuoli voi jäädä jalkoihin ja kokea arvottomuutta - vähättelyäkin.

Vaarasen mukaan naiset ovat siirtyneet puhumaan miehistään kuin miehillä olisi aivotoimintaa vähemmän kuin ameeballa. Naiset päsmäröivät, määräilevät ja alistavat miestä kodinoitoon, lapsiin, raha-asioihin tai seksiin liittyen. Mies turhautuu, sillä hänen päätäntävaltansa on viety. Miehen tehtävänä on vain vastaanottaa käskyjä, joita nainen jakelee. Mies yrittää toteuttaa puolisonsa ohjeita pilkulleen, saamatta siitä kuitenkaan kiitosta.  Nainen vaatii täydellisyyttä ja tiettyä statusta. Kodin pitää olla kodikas, mutta edeustuksellinen, miehen pitää olla hyvä ja lempeä, mutta silti hyvässä asemassa työelämässä. Paljon vaateita, jossa mies ajetaan ahtaalle.

Ei ole oikein puhua omasta puolisostaan alentavaan sävyyn, kertoa mikä asia jäi jälleen tekemättä tai mikä asia oli tehty väärin. Mies oli kyllä imuroinut, mutta eihän se ollut ymmärtänyt imuroida koiran petiä. Taas roikkui työpaidat Marimekon pyyheliinojen kanssa sulassa sovussa kylpyhuoneen seinällä ja kuinka monta kertaa siitäkin asiasta on sanottu. Kaikki pitää tehdä itse. Kuinka moni on kuullut naisten kehuvan miestään hyvin tehdystä työstä tai siitä, että mies on edes yrittänyt? Aika vähiin jäävät ne kerrat. Ja jos joku on kehdannut omaa miestään kehua, ihmetellään sitä suuresti - nyt on  nainen jäänyt tossun alle tai sitten hän on niin riippuvainen miehestään, ettei enää osaa toimia itsenäisesti minkään asian suhteen.

Tasapuolisessa parisuhteessa kumpikaan ei toimi pomona ja alista toista työläisen asemaan (jos ei kyseessä ole yhdessä sovittu roolileikki), kiitosta jaetaan tasapuolisesti ja asioista puhutaan. Parisuhdetta ei voi korvata ystävyyssuhteilla, ystävät eivät korvaa parisuhteesta saatua lämpöä tai rakkautta. Parisuhteessa eläminen pakottaa katsomaan myös peiliin ja kasvamaan niin puolisona kuin ihmisenäkin - ja näin talviöinä on kiva käpertyä sen oman rakkaan kainaloon unohtaen huolet ja murheet tai sen paidan väärässä naulakossa.

Nyt vain testataamaan oletko parisuhteen tiikerihai vai marsu

Testin mukaan kumpikaan meistä ei ole tullut marsutetuksi. Olemme onnistuneet ylläpitämään keskinäistä vetovoimaanne siten, että läheisyys ja hellyys toimivat ja seksissä on hyvä vire. Näillä eväillä uuteen viikkoon.

1000 ja yhdenyön tarinoita - miehen näkökulma

Mikä on oikea määrä seksiä parisuhteessa?
Tämä tuntuu olevan ikuisuuskysymys, joka säännöllisesti nousee keskusteluun. Syynä lienee tyytymättömyys seksin määrään tai laatuun. Vaikka stereotyppisesti edelleen keskusteluissa tuntuu olevan asetelmana se, että nainen antaa ja mies saa, on kyselyitä, artikkeleita ja tutkimuksia seuraamalla havaittavissa, että seksin sopivä määrä ja halujen kohtaamattomuus on molempien sukupuolien mielen päällä tasapuolisesti.

Jokainen aikuisikään ehtinyt (ja moni teinikin jo varmasti) on miettinyt ainakin joskus näitä kysymyksiä:

• Onko oma tai kumppanin haluttomuus tai aktiivisuus seksin suhteen normaalia?
• Pitäisiko minun saada tai antaa seksiä useammin?
• Miksi haluan / kumppanini haluaa masturboida, mutta seksi ei kiinnosta - ainakaan sen oman kumppanin kanssa?
• Pitäisikö seksiin suostua silloin kun kumppani tahtoo, jos ei itseä huvita?

Asiantuntijoiden vastaukset aihetta käsittelevissä artikkeleissa ja keskusteluissa ovat samankaltaisia. Heidän mukaan oikea määrä seksiä on se, minkä parisuhteen osapuolet kokevat itselleen sopiviksi. Helppo ja yksinkertainen vastaus, jolla jokainen lukija saa synninpäästön.

Mielestäni itseään ei kannata seksin suhteen päästää niin helpolla, että tyytyy osaansa vähäseksisessä elämässä vaikka ei suoranaisesti kokisikaan sitä ongelmaksi. Tutkitusti seksi lisää onnellisuutta ja siksi sitä kannattaa harrastaa mahdollisimman paljon. Jos et ole aseksuaali tai sinulla ei ole seksin harrastamista rajoittavaa sairautta tai vammaa ja silti sanot, ettei seksi ole tärkeää tai että kerran kuussa riittää hyvin, et vain ole vaivautunut harjoittelemaan kumppanisi kanssa yhteistä seksiä sille tasolle, että siitä tulee teidän yhteinen tärkeä ja rakas harrastus.

Kyllä - kyse on harjoittelusta. Jos seksi on hyvää ja tunne vahva kumppania kohtaan, on seksin haluaminen automaattinen seuraus. Mitä paremmalta tuntuu, sitä enemmän sitä haluaa.

Olen nykyisen puolisoni kanssa harrastanut seksiä yli 1000 kertaa. Päivän luku taitaa olla n. 1040. Koska parisuhteemme on kestänyt vajaat tuhat päivää, tarkoittaa se keskimäärin yli kerta /pvä seksiä yli 2,5 vuoden ajan. Luulisi jo kyllästyvän ja näin useimmissa parisuhteissa varmasti käykin, niin myös omalla kohdalla on aiemmin käynyt, mutta ei tällä kertaa. Nyt seksi paranee kerta kerralta ja tuolla harjoitusmäärällä se on jo niin loistavaa, että sitä haluaa jatkossakin päivittäin.

Miksi sitten toisissa suhteissa seksin toistaminen oman kumppanin kanssa saa aikaan vain kyllästymistä - kuin joutuisi syömään samaa makaronilaatikkoa päivästä toiseen ja toisissa toistolla saadaan aikaan kasvava halu saada lisää? Kysymys on harjoittelun laadusta. Pelkkä toisto ei riitä vaan harjoittelussa pitää olla laatua. Kokeilemalla, kysymällä ja kiinnostumalla kumppanin reaktoista löytyy koko ajan uusia ulottuvuuksia. Olen tehnyt yli 1000 tutkimusmatkaa naiseni vartaloon ja korvien väliin (ja hän minun) ja säännöllisesti sieltä löytyy jotain uutta. Onnistuin tuottamaan hänelle ensimmäisen orgasmin vasta muutaman kymmenen kerran jälkeen, kun hän rohkaistui kertomaan, että klitorista pitäisi hyväillä. Olin aiemmissa suhteissa tottunut emätinorgasmeihin, joita nykyinen puolisoni taas ei ollut koskaan aiemmin kokenut. Harjoituksen, kokeilujen ja keskustelujen kautta ensimmäinen emätinorgasmikin tuli sitten joskus 100-200 kerran välillä ja ensimmäinen ejakulaatio, jonka saamista puolisoni piti lähinnä urbaanina kaupunkilegendana, tuli joskus 300 kerran jälkeen. Uusia asentoja ja niiden variaatioita löytyy jatkuvasti. Yksi nykyisistä suosikkiasennoistamme löytyi jossain 900 kerran kohdalla. Nännejä hyväilemällä saavutettu orgasmi oli jo kerran lähellä, mutta jäi odottamaan tulevia harjoituskertoja.

Seksikalenteriamme voisikin kutsua yhtä hyvin harjoituspäiväkirjaksi. Niin kuin kaikessa muussakin harjoittelussa, tulee myös seksin harjoittelussa vastoinkäymisiä ja kausia jolloin ei kehitys ole niin nopeaa. Olemme kokeilleet asentoja, joissa paikat puutuvat ennen kuin alkaa tuntua hyvältä, on sattunut lukuisia tilanteita joissa kiihotus on muuttunut nauruksi ja ainoa aikaan saatu erite on ollut hiki. Mutta mitä sitten - ei se ole niin vakavaa. Jos joku ei onnistu tai ei tunnu kivalta niin sitten vaan uutta kokeilemaan.

Oman kokemukseni mukaan avainasemassa toistuvan parisuhdeseksin haluamiselle on toisen nautinnon etusijalle laittaminen. Tietenkin vain silloin kun se on molemminpuolista, eli molemmat antamisen halun lisäksi aidosti kokevat, että toinen haluaa tehdä minulle hyvää. Jos seksi on vain omasta tarpeesta lähtevää tyydyttämistä, alkaa se yksi ja sama varmasti maistua puulta ja siinä kohtaa vaivattomampaa on katsella pornoa netistä tai käyttää mielikuvitusta ja saada sitä kautta edes visuaalista vaihtelua. Mutta jos molemmilla etusijalla on halu tyydyttää oma kumppani, johtaa se jatkuvaan opetteluun ja aina vain uusiin ulottuvuuksiin. Ihmisen ja varsinkin naisen keho ja mieli ja etenkin niiden yhteispeli on niin monimutkainen instrumentti, että sen soittamisen opetteluun ei ihmisikä riitä, siksi se tuottaa jatkuvasti uusia elämyksiä.

Ja mikäs sen hauskempaa kun seksiä harrastamalla kehittää mielen ja ruumiin kuntoa sekä parisuhdetta. Ihan varmaa on, että jos parisuhteessa molemmat haluavat tuottaa toiselle seksuaalista mielihyvää päivittäin, heijastuu se myös molemminpuoliseen huomioimiseen kaikilla muillakin elämän osa-alueilla imuroinnista alkaen.

Seksi parisuhteessa ei ole palkinto siitä, että mies hoiti imuroinnin tai nainen antoi miehen katsoa mäkihyppyä rauhassa ja toi vielä oluen. Päinvastoin, toisen huomioiminen arjessa, yhteisten arjen asioiden tasapuolinen jakaminen ja arvostus on seurausta siitä, että seksissä, tuossa romanttisen rakkauden pyhimmässä ja intiimeimässä ilmentymässä, haluaa aidosti antaa toiselle kaikkensa.

Naisen kanssa

Välillä saan kuulla puolisoltani kuinka epääloginen tai -johdonmukainen olen, miten en ymmärrä miehen ajatuksen juoksua tai teen asioista liian monimutkaisia ajattelemalla liian tunnepitoisesti - puhdasta järkeä peliin ja mutkat suoriksi!

Millaista sitten elämä naisena on? Miesten mielestä naiset saavat olla luvalla höpsöjä, kun taas mieheltä vaaditaan osaamista ja tietoa. Miesten mielestä myös naisten saama orgasmi on parempi kuin miesten - no, miten tästä voisi olla erimieltä, jos nainen voi saada useita orgasmeja yhdynnän aikana miehen yhtä vastaan. Jotkut miehet ovat kaipailleet itselleen myös rintoja, haluaisivat raukat kokeilla miltä ne rinnat tuntuisi omistaa. No, kokeilepa pitää rintoja ahdettuna liiveihin tai urheillessa, jolloin ne hölskyvät puolelta toiselle ja ylhäältä alas - siis niillä, joilla rinnat on.

Mikä on sitten naisellista ja mikä tekee naisesta naisen? Ne rinnat ja höpsähtänyt ajatusmaailmako? Mielestäni naisen tunnusmerkkeja on loistava organisointikyky, kyky pitää kaikki langat käsissä, löytää kadonneet tavarat ja keksiä ratkaisuja päivittäisiin pulmiin, joita perheen muiden jäsenten eteen sattuu tulemaan. Silloin on turha valittaa keinoista, joilla näihin ratkaisuihin päädytään - kaikki keinot ovat sallittuja ja koiran pureskeleman seinän voi paikata kaurapuurolla tai naulan vetää seinästä hampaillaan.

Ysätäväpiirissäni on paljon naisia, jotka käyvät töissä, pitävät kodin järjestyksessä, hoitavat lasten harrastukset ja siihen vielä lemmikkieläimetkin - miehestä puhumattakaan. Aina löytyy aikaa kaikille. Jos nainen nyt joskus kurtistaa kulmiaan miehen ilmoittaessa firman juhlista tai poikien lätkäillasta tai jos joskus tulee sanottua siitä hammastahnatuubin puristamisesta tai vessan renkaan alaslaittamisesta, ei siitä kannata ottaa itseensä. Se on vain rakkautta - miehen huomioimista ja miehestä huolehtimista.

Joskus harvoin kun nainen lähtee tuulettumaan tyttökavereidensa kanssa ja mies jää valmistamaan ruokaa lapsille, joutuu nainen pitämään ohjia käsissään puhelimitse. Turha miehen on loukkaantua niistä viesteissä, jossa neuvotaan kuinka hellan saa päälle tai mihin asteeseen pizza laitetaan uuniin - ja muistaahan mies ennen uuninlämmittämistä ottaa Hackmanin perintöpaistinpannut pois uunista, jottei kahvat sula ja teflon mene pilalle. Ja ruoan jälkeen tulee pöydän pinnan kiiltää - vahaa löytyy keittiön kaapista, siitä teräkselle tarkoitetun pesuaineen vierestä.

Lasten yöpuvut löytyvät tyynyn alta ja iltasaduksi luetaan sivulta 105 eteen päin - ei kuitenkaan liian pitkälle, jotta uniaika ei mene ohi ja nukahtaminen veny. Missään nimessä lapsille ei saa syöttää karkkia tai antaa sokeripitoisia mehuja, limuista puhumattakaan, eikä lapset saa katsoa illan elokuvaa Tv:stä. Tietokone ja pelikone tulee sulkea hyvissä ajoin ja miehen tulee myös huolehtia, ettei ruutuaikaa tule liikaa.

Mitä naiset sitten puhuvat tyttöjenillassa? No, tietysti miehistään - kuinka pentti heitti maitopurkin sekajätteisiin, eikä huuhtonut lautastaan ennen tiskikoneeseen laittoa. Ja entäs sitten ne vaatteet, joita roikkuu joka tuolin selkämyksellä ja oven rivassa - mihis se raukka joutuisi, jos ei olisi naista pitämässä huolta. Eivätkä lapsetkaan selviäisi koulunkäynnistä, jos nainen ei olisi lukemassa kokeisiin tai auttamassa läksyissä, huolehtimassa että liikuntapussi on mukana - ei pena osaa sitä(kään) pakata.

Nainen myös kertoo ystävilleen kuinka pena olisi käskenyt häntä pukeutumaan sinisiin farkkuihin ja ruskeisiin saappaisiin mustien housujen ja saappaiden sijaan. Toki mies raukalta pitää kysyä neuvoa kiperiin vaatepulmiin, mutta eihän se todellisuudessa ymmärrä naisten vaatetuksen päälle mitään, miten lie aikoinaan matkaan tarttuneenkin.

Onko naisen elämä sittenkään vain ohjeiden antamista ja perheen pyörittämistä? Itselläni on kahdenlaista kokemusta naisena olemisesta arjessa. Aiemmassa suhteessa pidin kiinni kaikista ohjaksista, mikään ei onnistunut, mikäli en sitä itse hoitanut - sain tehdä kaiken, huolehtia kaikesta ja pikkuhiljaa päättää myös kaikesta. Nykyisin tilanne on toinen, kotityöt ja vastuu jaetaan - se hoitaa, joka ehtii ja jos kumpikaan ei ehdi, tehdään asiat myöhemmin. Mielestäni parisuhteen ja perheen arjen pyörittämisen summa on naisella vakio. Jos perheen arkirutiinit jäävät kokonaan tai suurimmalta osin naiselle, niin ei voi odottaa, että nainen vielä jaksaisi huolehtia parisuhteesta. Asiat eivät jää hoitamatta - kyllä nainen ne hoitaa, mutta miehen tuki arjessa voi olla hyvinkin merkittävässä roolissa ajatellen parisuhteen tilaa. Nyt ei ole tarkoitus kaataa haluttomuutta tai parisuhteen ongelmia miehen niskaan, kummallakin on vastuunsa. Mutta miehen tuki ja turva sekä naisen mahdollisuus käyttäytyä välillä höpsösti arjen keskellä, lisää myös miehen arjen mukavuutta.

Olen huomannut, ettei se ole tärkeää mistä kohtaa sitä hammastahnaa puristetaan tai kuka sen pöydän pyyhkii - tärkeintä on kuitenkin yhdessä tekeminen ja oleminen! Tärkeää on  myös toisen huomioiminen, vastuun jakaminen ja toisen kunnioittaminen. Ei meitä naisia niin vaikea ole ymmärtää - kunhan vain asiat sujuvat naisen näyttämän suunnan mukaan.

Mitä orgasmiin tulee, voitte olla ylpeitä itsestänne, jos naisenne saavuttaa onnenhuipun monta kertaa - mikäpäs sen antoisampaa, kuin saada naisenne vaikeroimaan ja kiemurtelemaan kosketuksenne voimasta. Ja miehet, turha kadehtia - kyllä ne naisen rinnat kuuluvat vähän myös teillekin, tosin vieraan naisen rintojen koskettelusta kannattaa sopia oman ja vieraan naisen kanssa, jottei tule turhaa sanomista.

Jalkojen välistä - vuosi 2015

Vuosi 2016 vaihtui juuri. Raketit paukkuvat ja joillakin hilpeä nousuhumala on kääntymässä jo laskusuuntaan. Itse istun kotisohvalla yhdessä puolisoni kanssa, nauttien suklaasta ja läheisyydestä. Miltä eletty vuosi 2015 on näyttänyt kohdallamme? Helppoa ei aina ole ollut -haasteita ja vastoinkäymisiä on mahtunut vuoteemme, mutta myös rakkautta, läheisyyttä ja intohimoa.

Ajattelin jakaa vuotemme tarkastelun neljään osaan - perhe, lapset, parisuhde ja seksi. Jokaisella osa-alueella on otettu askeleita niin eteen kuin taaksekin, mutta niin kai elämässä yleensä on tapana tehdä. Meillä on kuitenkin ollut toisemme, josta olemme ammentaneet voimaa niin huonoina kuin hyvinä hetkinä.

Perhe:

Päätimme vuosi sitten joulukuussa kantaa omaisuutemme saman katon alle ja yhdistää kaksi hajonnutta perhettä yhdeksi uudeksi. Tiesimme, että taustat huomioon ottaen tämä ei tulisi olemaan helppoa. Kodin sääntöjä on yritetty rakentaa niin, että jokainen teini kokisi yhdenvertaisuutta. Aina ei ole ollut helppoa, sillä sääntöjä on jouduttu venyttämään teinien erilaisten tarpeiden vuoksi - tätä ei ole ollut helppoa selittää ja perustella muille ilman, että teinin yksityisyyttä jaetaan kaikille.

Uusioperheen vanhempina olemme joutuneet pohtimaan omaa roolia äitinä ja isänä. Olemme sopineet, ettei perheessämme ole puolikkaita vanhempia vaan kokonaisia aikuisia, jotka sanovat viimeisen sanan aikuisen oikeudella. Olen kuullut, etten ole mikään äiti tai edes oikeutettu ohjeistamaan puolisoni lasta - tätä mieltä on ollut siis teini, ei puolisoni. Voitte arvata, että välillä on väsyttänyt ja on tehnyt mieli heittää ne kuuluisat työmiehen rukkaset naulaan.

Tapamme kasvattaa on erilainen ja olemme yön pimeinä tunteina käyneet keskusteluja kuinka olisimme itse toimineet tilanteessa, johon toinen meistä on joutunut ja toinen tarkkaillut sivusta. Onneksi omaamme samanlaiset arvolähtökohdat, jolloin ymmärrämme toistemme näkökulmaa vaikka tapamme toimia onkin jossakin suhteessa erilainen. 

Lapset:

Vuoden aikana kaikki neljä lastamme ovat saavuttaneet jonkintasoisen teini-iän - joillakin mielialan vaihtelut ovat olleet rajuja, joillakin teini-leenan elämä on pysynyt paremmin aisoissa. On itketty, riidelty, heitetty tavaroita ja isketty jopa muutama reikä seinään, kun asiat eivät ole sujuneet oman mielen mukaan.

Hormonit ovat nostaneet esiin myös seksuaalisuuden ja seurustelun - ensimmäiset fritsut ovat ilmaantuneet koristamaan teinien kauloja. Koulu, kaverit, harrastukset sekä uusioperhe- kuvio on mietityttänyt jokaista ja olemme joutuneet käymään vakavia keskusteluja siitä, mitä kukakin haluaa ja toivoo. 

Parhaita hetkiä ovat olleet hetket, jolloin olemme kaikki mahtuneet saman pöydän ääreen joko syömään tai pelaamaan pelejä. Olemme onnistuneet rakentamaan suhdetta toistemme lapsiin - tosin siinä riittää vielä tekemistä ensi vuodellekin.

Parisuhde:

Parisuhteemme alusta saakka olemme päättäneet pitää suhteestamme huolta, puhua asioista ja riidellä rakentavasti. Usein olemme tässä onnistuneet, mutta parannettavaa vielä jää. Parasta suhteessamme on nauru, huumori, huolenpito. Mitä enemmän nauramme, sen helpompaa on ollut kohdata myös vaikeuksia. Olen todennut menneen vuoden aikana useaan otteeseen, että ainoat haasteet suhteessamme ovat liittyneet jollakin tavalla lapsiin tai perheeseen. Toistemme kanssa olemme pärjänneet hyvin ja vaikka erimielisyyksiä on ollut, eikä tapamme kohdata vaikeuksia olekaan samanlainen, olemme selvinneet hankaluuksista voittajina. 

Uusioperheen arki ja eletty elämä, suhtautuminen toistemme menneisyyteen sekä ex-puolisoihin ovat tuoneet keskusteluihin särmää, mutta samalla opettaneet suhtautumaan avoimin mielin tulevaisuuteen. 

Seksi:

Seksin saralla taka-askeleita ei ole tullut. Seksikalenterimme on täyttynyt tasaiseen tahtiin ja olemme oppineet vuoden aikana nauttimaan toisistamme uudellakin tavalla. Kumpikin meistä on aina halunnut tuottaa myös toiselle nautintoa, koska tämä lisää myös omaa kykyä nauttia seksistä. Mitä enemmän olemme seksistä puhuneet, sitä paremmin olemme osanneet tyydyttää toistemme tarpeet.

Jos parisuhteessa huumorilla on ollut iso rooli, on sillä ollut rooli myös seksin saralla. Aina asiat eivät suju kuin elokuvissa. Kokeilimme joskus suuren kiihkon vallassa miten pikkuhousut repeävät esileikin yhteydessä - no, eiväthän ne revenneet ja eroottinen hetki päättyi kunnon nauruihin. 

Olemme uskaltaneet kokeilla - onnistuen ja erehtyen. Aina ei voi voittaa, mutta mitään ei myöskään saavuta, jos ei uskalla kokeilla. Seksimme on edelleen loistavaa ja luistavaa - tästä on hyvä jatkaa myös uuteen vuoteen.

Aina ei onnistu, aina ei suju - mutta ei luovuteta ensi vuonnakaan! Onnellista Uutta Vuotta 2016!

Täydellinen mies

Huffington post listasi seitsemän asiaa, joita miehen kannattaa kokeilla saadakseen puolisonsa rakastumaan itseensä. Allekirjoitan puolison huomioimisen tärkeyden ja jopa sen, että uskaltaa näyttää oman heikkoutensa. Tämän listan mukaan minulla on täydellinen mies!

Ensimmäisenä listassa neuvotaan tekemään yhteisiä suunnitelmia - suunnittelemaan treffit, viikonloppureissun tai lähteä kävelylle. Näitä meillä on ollut mahdollisuus toteuttaa niinä hetkinä, kun lapset ovat olleet toisilla vanhemmillaan. Varasimme kerran huoneen hotellista, kävimme kävelyllä ja yhteisen illan kruunasi sexhibition messut. Nautinnollinen viikonloppu - seksikin tuntuu erilaiselta hotellihuoneen pedissä, seinän kokoisen peilin edessä.

Ole hyvä kuuntelija. Onneksi en ole mies - mies jaksaa puhua parisuhteesta, seksistä ja toisen huomioimisen tärkeydestä. Ja minä kuuntelen, hyvin intensiivisesti. Mikäpä sen parempaa unilääkettä, kuin mieheni tasainen ääni. Toisin päin tämä toimii, mies kuuntelee murheeni ja huoleni, antaa neuvoja ja uusia näkökulmia. Eli listan kakkoskohtakin mieheltä onnistuu! Pakottaa vielä puhumaankin, jos en itse sitä ymmärrä tehdä.

Artikkelissa väitettiin olevan mahtavaa, jos mies uskaltaa avautua ja puhua rehellisesti tunteistaan. Entisessä parisuhteessa avautumista tai tunteista puhumista ei tarvinnut odottaa. Ei, vaikka naamasta näki jo kilometrin päähän, etteivät asiat ole sujuneet toivotulla tai halutulla tavalla. Sitten odotettiin viikon verran, josko tilanne helpottaisi ja uskallettaisi taas hengittää normaalisti. Nykyinen mies onkin sitten toista maata. Olen todellakin saanut kuulla hänen tunteistaan ja ajatuksistaan. Ei ole epäselvää mitä hän milloinkin ajattelee - toiselle paikkakunnalle juhlimaan lähtiessäänkin hän oli jättänyt pöydälle rasiallisen suklaata, kukkia ja kortin, jossa kertoi rakastavansa.

Neljäs kohta käskee tekemään ruokaa. No, ei ole tarvinnut kantaa huolta saavatko lapset ruokaa vai eivät, jos en ole kotona. Toisaalta mieheni tekemä ruoka on parempaa kuin oma tekemäni, onhan miehen tehnyt ruokaa muillekin, ihan siis työkseen. Ruoka ei ole siis ongelma - paitsi siinä suhteessa, että se on niin hyvää!

Artikkelin mukaan shoppaileminen voi olla tylsää, mutta monet naiset arvostavat sitä, jos mies viitsii edes joskus lähteä mukaan makutuomariksi. Shoppaileminen on omasta mielestänikin tylsää, joten tälle en niin hirveän isoa painoarvoa anna. Tosin ne kerrat kun olemme kauppoja kierrelleet, ei se ole ollut miehelleni ongelma - minä olen ensimmäisenä valmis luovuttamaan.

Kuudes kohta ohjaa miestä tekemään kompromisseja. Minut valittuaan on mies varmasti niitä joutunut tekemään. En ole se helpoin kumppani - päinvastoin ehkä erittäin haastava ja vaikea, kuten ex-puolisoni on usein todennut. En ole yrittänytkään peitellä hurmaavaa luonnettani ja olen kertonut luonteeni lujuudesta jo alkumetreillä - silti hän uskalsi lähetä taivaltamaan yhteistä polkua. Huomaavaisuutta riittää. Uhrautuvainenkin hän on.

Anna suukkoja, halauksia ja huomionosoituksia. Kiintymyksen ja rakkauden näyttäminen vie pitkälle, ja vahvistaa suhdetta. Nämä lauseet voin allekirjoittaa. Entisessä suhteessa tunteiden, kiintymyksen ja rakkauden näyttäminen olivat unohtuneet kurahousujen ja kauppalaskujen alle, eikä näitä taitoja kumpikaan oppinut enää käyttämään. Myös läheisyyden tarve katosi. Uusi kumppanini jakelee huomiota muista välittämättä ja aina ohi kulkiessaan. Kesken siivouksen, kesken ruoanlaiton, kesken tv:n katselun - näillä teoilla mennään läpi harmaan arjen, toista kadottamatta.

Minulla on siis täydellinen mies - jopa ärsytykseen saakka. Puhua pitää kaikesta, synkkyyteen ei saa vajota, hallinnan tunne on säilytettävä ja toinen pitää huomioida vaikka kesken hampaiden pesun! Kyllä meillä riidelläänkin, ehkä juuri minun luonteeni vuoksi. Mielestäni sarkasmissa on voimaa ja silloin tällöin pieni vittuilukin on paikallaan. Nukkumaan on menty selkä toiselle käännettynä - tilanteita, joita olen luvannut harjoitella käsittelemään uudella tavalla, mutta tahtoa ja opettelua se vaatii... paljonkin!

Uudessa suhteessa joutuu opettelemaan asioiden katsontakantoja ennen kokemattomalla tavalla. Toisen reaktiot ja tavat toimia tietyissä tilanteissa tulevat joskus yllätyksenä - vieressä ei ole se ihminen jonka kanssa on tottunut katsomaan maailmaa ja jonka reaktiot jo tuntee korvien asennosta. Parisuhteen eteen joutuu tekemään töitä ja arvioimaan omaakin käytöstään - ja voin todeta, ettei ole aina niin mukavaa joutua toteamaan, että omassa toimintamallissa on parannettavan varaa!

Mutta se mikä uudessa suhteessa on ollut mahtavaa, on seksi! Vaikka seksikertoja on takana jo yli tuhat, on toisen huomioiminen ja kiihottavuus vain lisääntynyt. Seksi kuuluu myös niihin aiheisiin josta voi puhua, jota voi pohtia ja josta voi viestitellä. Seksinkin saralla minulla on täydellinen mies!

Hyvää Joulua täydelliset miehet ja naiset!