Seuraa blogiamme

SEURAA BLOGIAMME:
sekä Blogit.fi, Blogipolku.fi ja Bloglovin.com -palveluissa.

tiistai 19. tammikuuta 2016

1000 ja yhdenyön tarinoita - miehen näkökulma

Mikä on oikea määrä seksiä parisuhteessa?
Tämä tuntuu olevan ikuisuuskysymys, joka säännöllisesti nousee keskusteluun. Syynä lienee tyytymättömyys seksin määrään tai laatuun. Vaikka stereotyppisesti edelleen keskusteluissa tuntuu olevan asetelmana se, että nainen antaa ja mies saa, on kyselyitä, artikkeleita ja tutkimuksia seuraamalla havaittavissa, että seksin sopivä määrä ja halujen kohtaamattomuus on molempien sukupuolien mielen päällä tasapuolisesti.

Jokainen aikuisikään ehtinyt (ja moni teinikin jo varmasti) on miettinyt ainakin joskus näitä kysymyksiä:
  • Onko oma tai kumppanin haluttomuus tai aktiivisuus seksin suhteen normaalia?
  • Pitäisiko minun saada tai antaa seksiä useammin?
  • Miksi haluan / kumppanini haluaa masturboida, mutta seksi ei kiinnosta - ainakaan sen oman kumppanin kanssa?
  • Pitäisikö seksiin suostua silloin kun kumppani tahtoo, jos ei itseä huvita?
Asiantuntijoiden vastaukset aihetta käsittelevissä artikkeleissa ja keskusteluissa ovat samankaltaisia. Heidän mukaan oikea määrä seksiä on se, minkä parisuhteen osapuolet kokevat itselleen sopiviksi. Helppo ja yksinkertainen vastaus, jolla jokainen lukija saa synninpäästön.

Mielestäni itseään ei kannata seksin suhteen päästää niin helpolla, että tyytyy osaansa vähäseksisessä elämässä vaikka ei suoranaisesti kokisikaan sitä ongelmaksi. Tutkitusti seksi lisää onnellisuutta ja siksi sitä kannattaa harrastaa mahdollisimman paljon. Jos et ole aseksuaali tai sinulla ei ole seksin harrastamista rajoittavaa sairautta tai vammaa ja silti sanot, ettei seksi ole tärkeää tai että kerran kuussa riittää hyvin, et vain ole vaivautunut harjoittelemaan kumppanisi kanssa yhteistä seksiä sille tasolle, että siitä tulee teidän yhteinen tärkeä ja rakas harrastus.

Kyllä - kyse on harjoittelusta. Jos seksi on hyvää ja tunne vahva kumppania kohtaan, on seksin haluaminen automaattinen seuraus. Mitä paremmalta tuntuu, sitä enemmän sitä haluaa.

Olen nykyisen puolisoni kanssa harrastanut seksiä yli 1000 kertaa. Päivän luku taitaa olla n. 1040. Koska parisuhteemme on kestänyt vajaat tuhat päivää, tarkoittaa se keskimäärin yli kerta /pvä seksiä yli 2,5 vuoden ajan. Luulisi jo kyllästyvän ja näin useimmissa parisuhteissa varmasti käykin, niin myös omalla kohdalla on aiemmin käynyt, mutta ei tällä kertaa. Nyt seksi paranee kerta kerralta ja tuolla harjoitusmäärällä se on jo niin loistavaa, että sitä haluaa jatkossakin päivittäin.

Miksi sitten toisissa suhteissa seksin toistaminen oman kumppanin kanssa saa aikaan vain kyllästymistä - kuin joutuisi syömään samaa makaronilaatikkoa päivästä toiseen ja toisissa toistolla saadaan aikaan kasvava halu saada lisää? Kysymys on harjoittelun laadusta. Pelkkä toisto ei riitä vaan harjoittelussa pitää olla laatua. Kokeilemalla, kysymällä ja kiinnostumalla kumppanin reaktoista löytyy koko ajan uusia ulottuvuuksia. Olen tehnyt yli 1000 tutkimusmatkaa naiseni vartaloon ja korvien väliin (ja hän minun) ja säännöllisesti sieltä löytyy jotain uutta. Onnistuin tuottamaan hänelle ensimmäisen orgasmin vasta muutaman kymmenen kerran jälkeen, kun hän rohkaistui kertomaan, että klitorista pitäisi hyväillä. Olin aiemmissa suhteissa tottunut emätinorgasmeihin, joita nykyinen puolisoni taas ei ollut koskaan aiemmin kokenut. Harjoituksen, kokeilujen ja keskustelujen kautta ensimmäinen emätinorgasmikin tuli sitten joskus 100-200 kerran välillä ja ensimmäinen ejakulaatio, jonka saamista puolisoni piti lähinnä urbaanina kaupunkilegendana, tuli joskus 300 kerran jälkeen. Uusia asentoja ja niiden variaatioita löytyy jatkuvasti. Yksi nykyisistä suosikkiasennoistamme löytyi jossain 900 kerran kohdalla. Nännejä hyväilemällä saavutettu orgasmi oli jo kerran lähellä, mutta jäi odottamaan tulevia harjoituskertoja.

Seksikalenteriamme voisikin kutsua yhtä hyvin harjoituspäiväkirjaksi. Niin kuin kaikessa muussakin harjoittelussa, tulee myös seksin harjoittelussa vastoinkäymisiä ja kausia jolloin ei kehitys ole niin nopeaa. Olemme kokeilleet asentoja, joissa paikat puutuvat ennen kuin alkaa tuntua hyvältä, on sattunut lukuisia tilanteita joissa kiihotus on muuttunut nauruksi ja ainoa aikaan saatu erite on ollut hiki. Mutta mitä sitten - ei se ole niin vakavaa. Jos joku ei onnistu tai ei tunnu kivalta niin sitten vaan uutta kokeilemaan.

Oman kokemukseni mukaan avainasemassa toistuvan parisuhdeseksin haluamiselle on toisen nautinnon etusijalle laittaminen. Tietenkin vain silloin kun se on molemminpuolista, eli molemmat antamisen halun lisäksi aidosti kokevat, että toinen haluaa tehdä minulle hyvää. Jos seksi on vain omasta tarpeesta lähtevää tyydyttämistä, alkaa se yksi ja sama varmasti maistua puulta ja siinä kohtaa vaivattomampaa on katsella pornoa netistä tai käyttää mielikuvitusta ja saada sitä kautta edes visuaalista vaihtelua. Mutta jos molemmilla etusijalla on halu tyydyttää oma kumppani, johtaa se jatkuvaan opetteluun ja aina vain uusiin ulottuvuuksiin. Ihmisen ja varsinkin naisen keho ja mieli ja etenkin niiden yhteispeli on niin monimutkainen instrumentti, että sen soittamisen opetteluun ei ihmisikä riitä, siksi se tuottaa jatkuvasti uusia elämyksiä.

Ja mikäs sen hauskempaa kun seksiä harrastamalla kehittää mielen ja ruumiin kuntoa sekä parisuhdetta. Ihan varmaa on, että jos parisuhteessa molemmat haluavat tuottaa toiselle seksuaalista mielihyvää päivittäin, heijastuu se myös molemminpuoliseen huomioimiseen kaikilla muillakin elämän osa-alueilla imuroinnista alkaen.

Seksi parisuhteessa ei ole palkinto siitä, että mies hoiti imuroinnin tai nainen antoi miehen katsoa mäkihyppyä rauhassa ja toi vielä oluen. Päinvastoin, toisen huomioiminen arjessa, yhteisten arjen asioiden tasapuolinen jakaminen ja arvostus on seurausta siitä, että seksissä, tuossa romanttisen rakkauden pyhimmässä ja intiimeimässä ilmentymässä, haluaa aidosti antaa toiselle kaikkensa.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Naisen kanssa

Välillä saan kuulla puolisoltani kuinka epääloginen tai -johdonmukainen olen, miten en ymmärrä miehen ajatuksen juoksua tai teen asioista liian monimutkaisia ajattelemalla liian tunnepitoisesti - puhdasta järkeä peliin ja mutkat suoriksi!

Millaista sitten elämä naisena on? Miesten mielestä naiset saavat olla luvalla höpsöjä, kun taas mieheltä vaaditaan osaamista ja tietoa. Miesten mielestä myös naisten saama orgasmi on parempi kuin miesten - no, miten tästä voisi olla erimieltä, jos nainen voi saada useita orgasmeja yhdynnän aikana miehen yhtä vastaan. Jotkut miehet ovat kaipailleet itselleen myös rintoja, haluaisivat raukat kokeilla miltä ne rinnat tuntuisi omistaa. No, kokeilepa pitää rintoja ahdettuna liiveihin tai urheillessa, jolloin ne hölskyvät puolelta toiselle ja ylhäältä alas - siis niillä, joilla rinnat on.

Mikä on sitten naisellista ja mikä tekee naisesta naisen? Ne rinnat ja höpsähtänyt ajatusmaailmako? Mielestäni naisen tunnusmerkkeja on loistava organisointikyky, kyky pitää kaikki langat käsissä, löytää kadonneet tavarat ja keksiä ratkaisuja päivittäisiin pulmiin, joita perheen muiden jäsenten eteen sattuu tulemaan. Silloin on turha valittaa keinoista, joilla näihin ratkaisuihin päädytään - kaikki keinot ovat sallittuja ja koiran pureskeleman seinän voi paikata kaurapuurolla tai naulan vetää seinästä hampaillaan.

Ysätäväpiirissäni on paljon naisia, jotka käyvät töissä, pitävät kodin järjestyksessä, hoitavat lasten harrastukset ja siihen vielä lemmikkieläimetkin - miehestä puhumattakaan. Aina löytyy aikaa kaikille. Jos nainen nyt joskus kurtistaa kulmiaan miehen ilmoittaessa firman juhlista tai poikien lätkäillasta tai jos joskus tulee sanottua siitä hammastahnatuubin puristamisesta tai vessan renkaan alaslaittamisesta, ei siitä kannata ottaa itseensä. Se on vain rakkautta - miehen huomioimista ja miehestä huolehtimista.

Joskus harvoin kun nainen lähtee tuulettumaan tyttökavereidensa kanssa ja mies jää valmistamaan ruokaa lapsille, joutuu nainen pitämään ohjia käsissään puhelimitse. Turha miehen on loukkaantua niistä viesteissä, jossa neuvotaan kuinka hellan saa päälle tai mihin asteeseen pizza laitetaan uuniin - ja muistaahan mies ennen uuninlämmittämistä ottaa Hackmanin perintöpaistinpannut pois uunista, jottei kahvat sula ja teflon mene pilalle. Ja ruoan jälkeen tulee pöydän pinnan kiiltää - vahaa löytyy keittiön kaapista, siitä teräkselle tarkoitetun pesuaineen vierestä.

Lasten yöpuvut löytyvät tyynyn alta ja iltasaduksi luetaan sivulta 105 eteen päin - ei kuitenkaan liian pitkälle, jotta uniaika ei mene ohi ja nukahtaminen veny. Missään nimessä lapsille ei saa syöttää karkkia tai antaa sokeripitoisia mehuja, limuista puhumattakaan, eikä lapset saa katsoa illan elokuvaa Tv:stä. Tietokone ja pelikone tulee sulkea hyvissä ajoin ja miehen tulee myös huolehtia, ettei ruutuaikaa tule liikaa.

Mitä naiset sitten puhuvat tyttöjenillassa? No, tietysti miehistään - kuinka pentti heitti maitopurkin sekajätteisiin, eikä huuhtonut lautastaan ennen tiskikoneeseen laittoa. Ja entäs sitten ne vaatteet, joita roikkuu joka tuolin selkämyksellä ja oven rivassa - mihis se raukka joutuisi, jos ei olisi naista pitämässä huolta. Eivätkä lapsetkaan selviäisi koulunkäynnistä, jos nainen ei olisi lukemassa kokeisiin tai auttamassa läksyissä, huolehtimassa että liikuntapussi on mukana - ei pena osaa sitä(kään) pakata.

Nainen myös kertoo ystävilleen kuinka pena olisi käskenyt häntä pukeutumaan sinisiin farkkuihin ja ruskeisiin saappaisiin mustien housujen ja saappaiden sijaan. Toki mies raukalta pitää kysyä neuvoa kiperiin vaatepulmiin, mutta eihän se todellisuudessa ymmärrä naisten vaatetuksen päälle mitään, miten lie aikoinaan matkaan tarttuneenkin.

Onko naisen elämä sittenkään vain ohjeiden antamista ja perheen pyörittämistä? Itselläni on kahdenlaista kokemusta naisena olemisesta arjessa. Aiemmassa suhteessa pidin kiinni kaikista ohjaksista, mikään ei onnistunut, mikäli en sitä itse hoitanut - sain tehdä kaiken, huolehtia kaikesta ja pikkuhiljaa päättää myös kaikesta. Nykyisin tilanne on toinen, kotityöt ja vastuu jaetaan - se hoitaa, joka ehtii ja jos kumpikaan ei ehdi, tehdään asiat myöhemmin. Mielestäni parisuhteen ja perheen arjen pyörittämisen summa on naisella vakio. Jos perheen arkirutiinit jäävät kokonaan tai suurimmalta osin naiselle, niin ei voi odottaa, että nainen vielä jaksaisi huolehtia parisuhteesta. Asiat eivät jää hoitamatta - kyllä nainen ne hoitaa, mutta miehen tuki arjessa voi olla hyvinkin merkittävässä roolissa ajatellen parisuhteen tilaa. Nyt ei ole tarkoitus kaataa haluttomuutta tai parisuhteen ongelmia miehen niskaan, kummallakin on vastuunsa. Mutta miehen tuki ja turva sekä naisen mahdollisuus käyttäytyä välillä höpsösti arjen keskellä, lisää myös miehen arjen mukavuutta.

Olen huomannut, ettei se ole tärkeää mistä kohtaa sitä hammastahnaa puristetaan tai kuka sen pöydän pyyhkii - tärkeintä on kuitenkin yhdessä tekeminen ja oleminen! Tärkeää on  myös toisen huomioiminen, vastuun jakaminen ja toisen kunnioittaminen. Ei meitä naisia niin vaikea ole ymmärtää - kunhan vain asiat sujuvat naisen näyttämän suunnan mukaan.

Mitä orgasmiin tulee, voitte olla ylpeitä itsestänne, jos naisenne saavuttaa onnenhuipun monta kertaa - mikäpäs sen antoisampaa, kuin saada naisenne vaikeroimaan ja kiemurtelemaan kosketuksenne voimasta. Ja miehet, turha kadehtia - kyllä ne naisen rinnat kuuluvat vähän myös teillekin, tosin vieraan naisen rintojen koskettelusta kannattaa sopia oman ja vieraan naisen kanssa, jottei tule turhaa sanomista.



perjantai 1. tammikuuta 2016

Jalkojen välistä - vuosi 2015

Vuosi 2016 vaihtui juuri. Raketit paukkuvat ja joillakin hilpeä nousuhumala on kääntymässä jo laskusuuntaan. Itse istun kotisohvalla yhdessä puolisoni kanssa, nauttien suklaasta ja läheisyydestä. Miltä eletty vuosi 2015 on näyttänyt kohdallamme? Helppoa ei aina ole ollut -haasteita ja vastoinkäymisiä on mahtunut vuoteemme, mutta myös rakkautta, läheisyyttä ja intohimoa.

Ajattelin jakaa vuotemme tarkastelun neljään osaan - perhe, lapset, parisuhde ja seksi. Jokaisella osa-alueella on otettu askeleita niin eteen kuin taaksekin, mutta niin kai elämässä yleensä on tapana tehdä. Meillä on kuitenkin ollut toisemme, josta olemme ammentaneet voimaa niin huonoina kuin hyvinä hetkinä.

Perhe:

Päätimme vuosi sitten joulukuussa kantaa omaisuutemme saman katon alle ja yhdistää kaksi hajonnutta perhettä yhdeksi uudeksi. Tiesimme, että taustat huomioon ottaen tämä ei tulisi olemaan helppoa. Kodin sääntöjä on yritetty rakentaa niin, että jokainen teini kokisi yhdenvertaisuutta. Aina ei ole ollut helppoa, sillä sääntöjä on jouduttu venyttämään teinien erilaisten tarpeiden vuoksi - tätä ei ole ollut helppoa selittää ja perustella muille ilman, että teinin yksityisyyttä jaetaan kaikille.

Uusioperheen vanhempina olemme joutuneet pohtimaan omaa roolia äitinä ja isänä. Olemme sopineet, ettei perheessämme ole puolikkaita vanhempia vaan kokonaisia aikuisia, jotka sanovat viimeisen sanan aikuisen oikeudella. Olen kuullut, etten ole mikään äiti tai edes oikeutettu ohjeistamaan puolisoni lasta - tätä mieltä on ollut siis teini, ei puolisoni. Voitte arvata, että välillä on väsyttänyt ja on tehnyt mieli heittää ne kuuluisat työmiehen rukkaset naulaan.

Tapamme kasvattaa on erilainen ja olemme yön pimeinä tunteina käyneet keskusteluja kuinka olisimme itse toimineet tilanteessa, johon toinen meistä on joutunut ja toinen tarkkaillut sivusta. Onneksi omaamme samanlaiset arvolähtökohdat, jolloin ymmärrämme toistemme näkökulmaa vaikka tapamme toimia onkin jossakin suhteessa erilainen. 

Lapset:

Vuoden aikana kaikki neljä lastamme ovat saavuttaneet jonkintasoisen teini-iän - joillakin mielialan vaihtelut ovat olleet rajuja, joillakin teini-leenan elämä on pysynyt paremmin aisoissa. On itketty, riidelty, heitetty tavaroita ja isketty jopa muutama reikä seinään, kun asiat eivät ole sujuneet oman mielen mukaan.

Hormonit ovat nostaneet esiin myös seksuaalisuuden ja seurustelun - ensimmäiset fritsut ovat ilmaantuneet koristamaan teinien kauloja. Koulu, kaverit, harrastukset sekä uusioperhe- kuvio on mietityttänyt jokaista ja olemme joutuneet käymään vakavia keskusteluja siitä, mitä kukakin haluaa ja toivoo. 

Parhaita hetkiä ovat olleet hetket, jolloin olemme kaikki mahtuneet saman pöydän ääreen joko syömään tai pelaamaan pelejä. Olemme onnistuneet rakentamaan suhdetta toistemme lapsiin - tosin siinä riittää vielä tekemistä ensi vuodellekin.

Parisuhde:

Parisuhteemme alusta saakka olemme päättäneet pitää suhteestamme huolta, puhua asioista ja riidellä rakentavasti. Usein olemme tässä onnistuneet, mutta parannettavaa vielä jää. Parasta suhteessamme on nauru, huumori, huolenpito. Mitä enemmän nauramme, sen helpompaa on ollut kohdata myös vaikeuksia. Olen todennut menneen vuoden aikana useaan otteeseen, että ainoat haasteet suhteessamme ovat liittyneet jollakin tavalla lapsiin tai perheeseen. Toistemme kanssa olemme pärjänneet hyvin ja vaikka erimielisyyksiä on ollut, eikä tapamme kohdata vaikeuksia olekaan samanlainen, olemme selvinneet hankaluuksista voittajina. 

Uusioperheen arki ja eletty elämä, suhtautuminen toistemme menneisyyteen sekä ex-puolisoihin ovat tuoneet keskusteluihin särmää, mutta samalla opettaneet suhtautumaan avoimin mielin tulevaisuuteen. 

Seksi:

Seksin saralla taka-askeleita ei ole tullut. Seksikalenterimme on täyttynyt tasaiseen tahtiin ja olemme oppineet vuoden aikana nauttimaan toisistamme uudellakin tavalla. Kumpikin meistä on aina halunnut tuottaa myös toiselle nautintoa, koska tämä lisää myös omaa kykyä nauttia seksistä. Mitä enemmän olemme seksistä puhuneet, sitä paremmin olemme osanneet tyydyttää toistemme tarpeet.

Jos parisuhteessa huumorilla on ollut iso rooli, on sillä ollut rooli myös seksin saralla. Aina asiat eivät suju kuin elokuvissa. Kokeilimme joskus suuren kiihkon vallassa miten pikkuhousut repeävät esileikin yhteydessä - no, eiväthän ne revenneet ja eroottinen hetki päättyi kunnon nauruihin. 

Olemme uskaltaneet kokeilla - onnistuen ja erehtyen. Aina ei voi voittaa, mutta mitään ei myöskään saavuta, jos ei uskalla kokeilla. Seksimme on edelleen loistavaa ja luistavaa - tästä on hyvä jatkaa myös uuteen vuoteen.

Aina ei onnistu, aina ei suju - mutta ei luovuteta ensi vuonnakaan! Onnellista Uutta Vuotta 2016!

torstai 24. joulukuuta 2015

Täydellinen mies

Huffington post listasi seitsemän asiaa, joita miehen kannattaa kokeilla saadakseen puolisonsa rakastumaan itseensä. Allekirjoitan puolison huomioimisen tärkeyden ja jopa sen, että uskaltaa näyttää oman heikkoutensa. Tämän listan mukaan minulla on täydellinen mies!

Ensimmäisenä listassa neuvotaan tekemään yhteisiä suunnitelmia - suunnittelemaan treffit, viikonloppureissun tai lähteä kävelylle. Näitä meillä on ollut mahdollisuus toteuttaa niinä hetkinä, kun lapset ovat olleet toisilla vanhemmillaan. Varasimme kerran huoneen hotellista, kävimme kävelyllä ja yhteisen illan kruunasi sexhibition messut. Nautinnollinen viikonloppu - seksikin tuntuu erilaiselta hotellihuoneen pedissä, seinän kokoisen peilin edessä.

Ole hyvä kuuntelija. Onneksi en ole mies - mies jaksaa puhua parisuhteesta, seksistä ja toisen huomioimisen tärkeydestä. Ja minä kuuntelen, hyvin intensiivisesti. Mikäpä sen parempaa unilääkettä, kuin mieheni tasainen ääni. Toisin päin tämä toimii, mies kuuntelee murheeni ja huoleni, antaa neuvoja ja uusia näkökulmia. Eli listan kakkoskohtakin mieheltä onnistuu! Pakottaa vielä puhumaankin, jos en itse sitä ymmärrä tehdä.

Artikkelissa väitettiin olevan mahtavaa, jos mies uskaltaa avautua ja puhua rehellisesti tunteistaan. Entisessä parisuhteessa avautumista tai tunteista puhumista ei tarvinnut odottaa. Ei, vaikka naamasta näki jo kilometrin päähän, etteivät asiat ole sujuneet toivotulla tai halutulla tavalla. Sitten odotettiin viikon verran, josko tilanne helpottaisi ja uskallettaisi taas hengittää normaalisti. Nykyinen mies onkin sitten toista maata. Olen todellakin saanut kuulla hänen tunteistaan ja ajatuksistaan. Ei ole epäselvää mitä hän milloinkin ajattelee - toiselle paikkakunnalle juhlimaan lähtiessäänkin hän oli jättänyt pöydälle rasiallisen suklaata, kukkia ja kortin, jossa kertoi rakastavansa.

Neljäs kohta käskee tekemään ruokaa. No, ei ole tarvinnut kantaa huolta saavatko lapset ruokaa vai eivät, jos en ole kotona. Toisaalta mieheni tekemä ruoka on parempaa kuin oma tekemäni, onhan miehen tehnyt ruokaa muillekin, ihan siis työkseen. Ruoka ei ole siis ongelma - paitsi siinä suhteessa, että se on niin hyvää!

Artikkelin mukaan shoppaileminen voi olla tylsää, mutta monet naiset arvostavat sitä, jos mies viitsii edes joskus lähteä mukaan makutuomariksi. Shoppaileminen on omasta mielestänikin tylsää, joten tälle en niin hirveän isoa painoarvoa anna. Tosin ne kerrat kun olemme kauppoja kierrelleet, ei se ole ollut miehelleni ongelma - minä olen ensimmäisenä valmis luovuttamaan.

Kuudes kohta ohjaa miestä tekemään kompromisseja. Minut valittuaan on mies varmasti niitä joutunut tekemään. En ole se helpoin kumppani - päinvastoin ehkä erittäin haastava ja vaikea, kuten ex-puolisoni on usein todennut. En ole yrittänytkään peitellä hurmaavaa luonnettani ja olen kertonut luonteeni lujuudesta jo alkumetreillä - silti hän uskalsi lähetä taivaltamaan yhteistä polkua. Huomaavaisuutta riittää. Uhrautuvainenkin hän on.

Anna suukkoja, halauksia ja huomionosoituksia. Kiintymyksen ja rakkauden näyttäminen vie pitkälle, ja vahvistaa suhdetta. Nämä lauseet voin allekirjoittaa. Entisessä suhteessa tunteiden, kiintymyksen ja rakkauden näyttäminen olivat unohtuneet kurahousujen ja kauppalaskujen alle, eikä näitä taitoja kumpikaan oppinut enää käyttämään. Myös läheisyyden tarve katosi. Uusi kumppanini jakelee huomiota muista välittämättä ja aina ohi kulkiessaan. Kesken siivouksen, kesken ruoanlaiton, kesken tv:n katselun - näillä teoilla mennään läpi harmaan arjen, toista kadottamatta.

Minulla on siis täydellinen mies - jopa ärsytykseen saakka. Puhua pitää kaikesta, synkkyyteen ei saa vajota, hallinnan tunne on säilytettävä ja toinen pitää huomioida vaikka kesken hampaiden pesun! Kyllä meillä riidelläänkin, ehkä juuri minun luonteeni vuoksi. Mielestäni sarkasmissa on voimaa ja silloin tällöin pieni vittuilukin on paikallaan. Nukkumaan on menty selkä toiselle käännettynä - tilanteita, joita olen luvannut harjoitella käsittelemään uudella tavalla, mutta tahtoa ja opettelua se vaatii... paljonkin!

Uudessa suhteessa joutuu opettelemaan asioiden katsontakantoja ennen kokemattomalla tavalla. Toisen reaktiot ja tavat toimia tietyissä tilanteissa tulevat joskus yllätyksenä - vieressä ei ole se ihminen jonka kanssa on tottunut katsomaan maailmaa ja jonka reaktiot jo tuntee korvien asennosta. Parisuhteen eteen joutuu tekemään töitä ja arvioimaan omaakin käytöstään - ja voin todeta, ettei ole aina niin mukavaa joutua toteamaan, että omassa toimintamallissa on parannettavan varaa!

Mutta se mikä uudessa suhteessa on ollut mahtavaa, on seksi! Vaikka seksikertoja on takana jo yli tuhat, on toisen huomioiminen ja kiihottavuus vain lisääntynyt. Seksi kuuluu myös niihin aiheisiin josta voi puhua, jota voi pohtia ja josta voi viestitellä. Seksinkin saralla minulla on täydellinen mies!

Hyvää Joulua täydelliset miehet ja naiset!







lauantai 19. joulukuuta 2015

1000 ja yhdenyön tarinoita – naisen näkökulmasta

Olemme jo joissakin blogi-kirjoituksissa todenneet pitävämme seksikalenteria. Suhteen alusta saakka olemme merkanneet kalenteriin seksikertamme – ihan vain uteliaisuuttamme. Tarkoituksena oli seurata intohimon kaaren kehitystä ja sitä, lopahtaako intohimo kahteen yhdessä vietettyyn vuoteen vai maagiseen 400 seksikertaan. 400 seksikertaa tuli täyteen ensin, eikä seksi siihen hiipunut.

Olemme olleet yhdessä tänään 922 päivää – tasan. No, mitäpä kukaan tuolla tiedolla tekisi, yhdessä vietetty aika on yhdessä vietettyä aikaa ja päivät kuluvat ilman, että niitä laskisi. Totuus näkyy peilistä, vaikka ajattelisi menneiden tapahtuneen vasta eilen.

Olemme siis olleet yhdessä enemmän tai vähemmän lähes kaksi ja puoli vuotta. Ensimmäisen puolikkaan vuoden seurustelimme, tapailimme sen mukaan miten asiat saatiin järjestettyä niin koti- kuin työrintamallakin. Ja siinä sitä oli järjestelemistä. Aika paljon tuli oltua pikatreffeillä, kauppakäyntien yhteydessä tai saliaamut vaihtuivat lakanoiden välissä harrastettuun vaakamamboon.

Kiire ja aikataulutus asettivat mielikuvituksen lujille – seksiä tuli harrastettua autossa, metsässä, parvekkeella, pihalla, rannalla ja toimistolla. Eikä siinä mitään, aikataulut loivat raamit seksille ja paikat lisäsivät jännitystä.

Seuraava vuosi asuttiin eri osoitteissa, mutta aikaa oli jo enemmän käytössä. Tämä yhteinen vuosi toi seksiin lisää nautintoa ja variaatioita. Toisen vartaloon pääsi tutustumaan paremmin ja kaikessa rauhassa. Nautimme toistemme seurasta ja lyhyetkin erossaoloajat tuntuivat piinaavan pitkiltä – opettelimme myös puhelinseksin alkeet.

Nyt olemme asuneet vuoden yhdessä ja kalenteri näyttää 1008 / 922. Seksi ei ole vähentynyt, mutta muuttanut muotoaan. Aikaisemmin saatoimme samassa ajassa panna neljä kertaa, kun nyt siihen aikaan mahtuu vain kerta tai kaksi. Yhteisen ajan lisääntyessä, myös hellyys, koskettelu ja kokeilu ovat lisääntyneet. Lisääntynyt on myös seksistä puhuminen ja yhdessä fantasioiminen.

Olen sitä mieltä, että sujuva seksielämä ei synny ilman vaivannäköä. Seksille pitää löytää aikaa samalla tavoin kuin kotitöiden tekemiseen. Seksiin voi jo virittäytyä päivän aikana esimerkiksi viestien avulla. Mikäs sen hauskempaa kuin saada puolisolta kuvaviesti, jossa esitellään pikkuhousuja, joiden takapuolella lukee Ihana peppu! saatteena vinkki, että minun pitäisi ne saada. Samalla sovitaan myös, että illalla harrastetaan seksiä pitkän kaavan mukaan. Toki etukäteen sovittua seksiä pitää lähestyä varoen ja hartaudella.

KATSO ANIMAATIO: 
Naisen kanssa: Etukäteen sovittu seksi, näin se toimii.
No, mutta palataan vielä kalenteriin. Kalenterin pitäminen on jatkunut, vaikkei sen avulla enää mitään hypoteesia todistetakaan oikeaksi tai vääräksi. Omaksi iloksi kalenteria pidetään. Onhan se mukava seurata milloin on ollut erittäin aktiivinen kuukausi ja milloin vähän hiljaisempi ja pidemmän kuivan kauden jälkeen tulee jo tarve saada kalenteria päivitettyä – vähän kuten urheilusuorituksissakin!

lauantai 12. joulukuuta 2015

Parisuhteen kivijalka - 21 tapaa väistää suhteen karikot

Rantakallioilla maaten ja merenääniä kuunnellen, tultiin pohtineeksi myös parisuhdetta - siis jo muutama vuosi sitten. Uuden ihmisen kanssa parisuhteesta puhuminen ja peiliin katsominen tuntui helpolta. Peilistä näkyi muutakin kuin sarvet päähän kasvattanut kummajainen.

Miksi vuosia sitten alkanut, asuntolainan ja lapset sisältänyt parisuhde törmäsi torpedoihin kuten 10 000 matkustajan kanssa seilannut risteilyalus MV Wilhelm Gustloff Puolan edustalla tammikuussa 1945. Alus oli ylikuormitettu ja liikkeelle lähdettiin sota-aikana liian kevyellä suojauksella vain yhden miinanraivaajan saattamana. Tuliko isku yllätyksenä vai olisiko sen voinut välttää paremmalla valmistautumisella ja riskit huomioimalla?

Parisuhdetta voi verrata merenkäyntiin. Ylikuormitus tai epätasapainossa oleva lasti,voivat aiheuttaa tuhoisan kallistuman, karikoiden ohi pitää navigoida, torpedot ja miinat pitää havaita ajoissa ja väistää myös parisuhteessa. Parisuhteen tuhoksi voi muodostua välinpitämättömyys, arvostuksen tai läheisyyden puute, mustasukkaisuus tai seksittömyys - vakavammista ongelmista puhumattakaan. Pientä korroosiota parisuhteeseen voi nakertaa vuosien varrella myös se ainainen nalkuttaminen tai besserwisser-tyyppinen kommentointikin.

Meren äänet päässä soiden matkasimme halki Euroopan. Pitkällä ja tyhjällä tiellä oli aikaa palata pohtimaan edellisen suhteen sudenkuoppia. Vakaasti päätimme ottaa virheistä opiksi ja keskittyä toisiimme, keskustella asioista ajoissa, vaalia herkkää suhdettamme. Mies ajoi ja puhui, minä kirjoitin ja puhuin. Syntyi parisuhteen kivijalka.

Mikään uusi kansalliseepos ei satasen vauhdissa syntynyt, mutta muistilista arjen kiireisiin, synkkiin syysiltoihin, marraskuun sateisiin ja myös niihin keväisiin auringon paisteisiin, jolloin ajatus voi helpommin karata naapurin rouvan rusketusrajoihin tai talonmiehen sixpackiin.

Pohdimme kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä, mitä pitää ottaa huomioon parisuhteen ylläpitämisessä - pelkät parisuhdeviikonloput tai matkat maailman ääriin eivät riitä ylläpitämään suhdetta, jos pohja säröilee korroosion voimasta. Ei kannettu vesi kaivossa pysy tai jotain siihen suuntaan.

Mistä on sitten parisuhteen kivijalka tehty? Rakkaudesta, läheisyydestä, huomioimisesta ja suutelemisesta. Koskettelusta, ihailusta, rakastelusta, silmiin katsomisesta. Yhteisten hetkien löytämisestä, yhdessä tekemisestä, kiinnostuksesta, puhumisesta, tunteiden kertomisesta. Arvostamisesta, nauramisesta, oppimisesta, tilan antamisesta, huolehtimisesta, rehellisyydestä sekä anteeksi pyytämisestä - niistä on kivijalka tehty.

Kauniina kesäpäivänä luotiin Euroopan valtateillä muistilista - rakkaudesta toiseen, halusta selvitä tulevista pohjakosketuksista kuivin jaloin. Listalla ei ole mitään erityistä notkeutta vaativaa - jos ei halua lähteä toteuttamaan rakastelu-kohdassa Kama Sutran oppeja kannesta kanteen. Listalla ei ole mitään erityistä koulutusta vaativaa - toki puolison toiveita koskettelusta ja suutelusta on hyvä kuunnella, mutta yliopisto-opintoja nekään taidot eivät vaadi. Listalla ei ole mitään sirkustemppujen osaamista vaativaa. Korva- ja silmälääkärillä on hyvä käydä, jos kuulon heikentymistä tai katseen vääntymistä kieroon on nalkutuksen vuoksi havaittavissa.

Parisuhteen kivijalka

1.      Rakkaus - sen näyttäminen, sanominen
2.      Läheisyys - arjessa ja vapaalla
3.      Huomioimisen halu ja huomion antaminen / saaminen
4.      Suuteleminen - sen säilyttäminen
5.      Koskettelu - arjessa ja vapaalla
6.      Toisen haluaminen, ihailu - siitä kertominen
7.      Rakastelu - aika, halu tehdä toiselle hyvää, leikkimielisyys, halu kokeilla
8.      Silmiin katsominen
9.      Yhteisten hetkien löytäminen arjessa - niiden vaaliminen
10.  Yhteinen tekeminen, asioiden / tekemisen jakaminen
11.  Toisesta kiinnostuminen - aito kuunteleminen
12.  Asioista puhuminen - asiat tulee selvittää, aina!!
13.  Kaikkien tunteiden kertominen - vaikeiden ja positiivisten, joka tilanteessa
14.  Toisen arvostaminen, hyväksyminen
15.  Yhdessä nauraminen - hassuttelu, leikkiminen
16.  Jatkuva halu oppia ja kehittyä suhteessa - itsensä kehittäminen
17.  Oman tilan antaminen tarvittaessa
18.  Toisesta ja itsestä huolehtiminen - kaikissa tilanteissa
19.  Rehellisyys - asioiden, tunteiden ja ajatusten suhteen
20.  Anteeksi pyytäminen ja antaminen
21.  Tämän listan läpikäyminen yhdessä kerran kuussa varmistaen, että kaikki 20 edellistä kohtaa toteutuu arjessa.



keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Vaikea, vaikeampi, parisuhde

Parisuhteessa oleminen ei aina ole sitä maailman helpointa. Olen huomannut, että parisuhteemme väliin mahtuu monta erilaista asiaa, jotka helposti asettavat meidät takajaloillemme ja toisiamme vastaan. Itselläni mm. lapset aiheuttavat harmaita hiuksia ja järjen käytön vähenemistä. Valvotut yöt ja pettymykset lisäävät negatiivisuutta, joka tulee sitten purettua puolisoon – suurimmaksi osaksi syyttä.

Uusioperheen arkeen mahtuu kaikenlaista – koulunkäynti ei suju, ruoka ei maistu, lempihousut ovat taas pesussa. Itselläni on suuria vaikeuksia ymmärtää mieheni nuorimmaisen huumorintajua tai tarvetta puuttua omalla tavallaan joka asiaan – eikä se tapa ole aina kauhean mukava, vaan tapa, joka ärsyttää kaikkia muita. Mieheni taas ei ymmärrä tuskaani omien murkkujeni edesottamusten edessä. Hänestä ajattelen asioita turhan tunteellisesti vaikka järjen käyttökin olisi sallittua.

Tällä hetkellä myös sosiaalisen median käyttö puhututtaa – siis parisuhteessamme. Milloin viestit kulkevat väärään aikaa, milloin väärälle henkilölle. Olen onnistunut loukkaamaan miestäni käyttämällä puhelinta väärään aikaa ja väärässä paikassa – eli seksin jälkeen. Niin paljon kuin mielensä pahoittaakin, tulee siitä mainita. Tällä hetkellä olemme kuitenkin saaneet riidan aikaseksi siitä pienestä värisevästä laitteesta, jonka piippaukseen olen reagoinut liiankin hanakasti.

En usko, että kukaan parisuhteessa elävä, osaa kiertää kaikki karikot. Törmäyksiä tulee, ratkaisevaa kuitenkin on, miten näistä törmäyksistä selvitään. Askmen.com on koonnut yhteen yleisimpiä parisuhteen ongelmia. Poimin näistä ongelmista ne, jotka itse koen meidän parisuhteemme haasteiksi.

Kiintymyksen hiipuminen
Toisen itsestäänselvyytenä ottaminen ja huomiotta jättäminen saattaa hiipiä parisuhteeseen huomaamatta. Tästä keskustelimme tänään. Saako puoliso riittävästi arvostusta arjessa, luotanko puolisoni kykyyn tehdä asioita itsenäisesti? Parisuhdetta pitää vaalia esim. toisen huomioimisella ja yhdessä tekemisellä.

Seksielämä
Kauan seurustelleen parin seksielämässä voi olla kuivia jaksoja. Kuinka näistä selvitä toista loukkaamatta tai toisen tarpeet ohittaen? Tämä kysymys ei ole nyt ajankohtainen, mutta tuttu entisestä suhteesta. Jos kipinä on päässyt sammumaan, mistä löytää aikaa tai halua kipinän uudelleen syttymiseksi.

Mustasukkaisuus
Mustasukkaisuuden tunteiden tunteminen parisuhteessa on sallittua ja hyväksyttävää, kuten olemme aiemmin jo todenneet.  On kuitenkin eriasia miten näiden tunteiden kanssa sitten toimii. Hyvässä suhteessa pitää voida keskustella avoimesti tunteistaan, eikä kumpikaan saa ylireagoida tai syyllistää toista. helpommin sanottu kuin tehty – sanon minä.

Pettäminen
Olemme keskustelleet useaan otteeseen myös pettämisestä - mikä lasketaan pettämiseksi ja kuinka pettämiseen suhtautuu. Itselleni pettämisen hyväksyminen olisi varmasti erittäin vaikeaa, vaikka asiaa voikin käsitellä ja asiasta tulisi voida myös puhua. Mutta kuinka sitten pystyä luottamaan toiseen ihmiseen pettämisen jälkeen? Parisuhteeseen on hyvä luoda pelisäännöt  näitä tilanteita varten – toki säännötkin venyvät.

Rakkauden hiipuminen
Alkuhuuman jälkeen ihastus väljähtää, mutta rakkaudesta on saattanut tulla jo syvempää. Toinen on edelleen se elämän tärkein asia – tukipilari mihin nojata heikkoina hetkinä. Itse ainakin olen huomannut rakkauden saaneen uusia syvempiä muotoja suhteen edetessä. Välillä rakkauden tunne yllättää ja tuntuu ettei sen näyttämiseen riitä sanoja.

Takertuminen
Toiselle pitää antaa tilaa. Tätä kaipaan välillä itsekin. Kuten olen aiemmin jo todennut, kaipaan aikaa omien ajatusten koostamiseen - omassa päässä, omassa rauhassa. Tämän jälkeen olen valmis palaamaan keskusteluun ja tuomaan näkemykseni esiin ehkä rakentavammin ja puolisoani arvostaen. Tapamme käsitellä vaikeuksia on erilainen ja vaatii edelleen opettelua - kuten tämä päivä on osoittanut.

Itsenäisyyden menettäminen
Takertuvuuteen liittyen, on erittäin tärkeää löytää tasapaino yhteisen ajan ja omien kiinnostusten välillä. Kummallakin pitää olla mahdollisuus toteuttaa itseään ja tehdä asioita myös oman kiinnostuksen pohjalta. Toiveista ja tarpeista tulee keskustella avoimesti - loukkaantumatta tai ajattelematta, että toisen kössi-vuoro on itseltä pos.

Toisen perhe
No niin. Uusioperheessä tämä kohta on aikamoinen haaste. Tärkeää olisi, että kummankin perhe kunnioittaisi uutta kumppania. Vaikka kuinka yritän saada esim. lapsiani tutustumaan puolisoni lapsiin ja löytämään yhtien sävelen, on se jälleen helpommin sanottu kuin tehty. Itse en ole löytänyt ratkaisua myöskään siihen kuinka saada ex hyväksymään edes jollain tavalla nykyinen puolisoni - siis vain lasten vuoksi, muuta en toivoisi.

Parisuhde kärsii aina ajan puutteesta. Meilläkin aikaa tuntuu löytyvän Tv-ohjemien katsomiseen tai sen kännykän räpläämiseen, vaikka tärkeämpää olisi viettää aikaa puolison kanssa. Jos parisuhde ei koskaan ole ykkönen, katoaa seksi, läheisyys, keskustelut, nauru ja hulluttelu. Olen huomannut, että parisuhteen ja yhdessäolon asettaminen etusijalle lisää arkiviihtymistäkin. Parisuhteessa molempien on tehtävä asioita, jotka kannustavat yhdessäoloon - ei parane vaatia toiselta asioita, mitä itse ei ole valmis tekemään.

Minun helmasyntini on mökötys -ainoa asia minkä todella osaan. Ei ole vaikeaa loukkaantua asioista ja viettää pitkään hiljaisia hetkiä. Tämä tapa ei ole kovin aikuinen tapa kertoa, mitä parisuhteelta odottaa ja toivoo, eikä kovinkaan aikuinen tapa pitää huolta parisuhteesta tai siinä sovituista kommunikoinnin tavoista.

Parisuhde on yksi vaikeimmista suhteista ylläpitää elinvoimaisena. Joka riidan jälkeen päätän muuttaa suuntaa, lopettaa mököttämisen, puhua avoimesti tunteistaan - ehkä vielä joskus siinä onnistun.