Mustasukkaisuus - hyväksyttävää vai hävettävää?

Puolisoni kirjoitti pettämisestä. Hän on tullut petetyksi ja pettänyt, minä puolestani olen pettänyt pitämällä hetken yllä tekstari-suhdetta teiniaikaisen poikaystäväni kanssa - no, mikään varsinainen suhde tämä ei ollut, mutta varmasti toista loukkaava. Olemme keskustelleet pettämisestä sekä mustasukkaisuudesta suhteen alusta saakka, jotta epäselväksi ei jää toisen ajatukset kyseisistä aiheista ja näin voidaan välttää loukkaantumisia.

Mustasukkaisuudelle ei kannata antaa valtaa. Toisen epäileminen on merkki epävarmuudesta, joka syö suhdetta, mutta myös terveyttä. Suhteen kokeminen epävarmaksi heikentää jopa naisten immuunipuolustusta. Mikä on tervettä mustasukkaisuutta ja mikä kääntyy jo sairauden puolelle?

Olen sanonut suhteen alusta saakka olevani mustasukkaista sorttia. En pidä siitä jos puolisoni osoittaa mielenkiintoa toista sukupuolta kohtaan tai jos hän uppoutuu syvälliseen keskusteluun puolitutun naisihmisen kanssa - tutut ihmiset ovat tässä kohtaa hyväksyttyjä! Olen tuntenut mustasukkaisuutta myös niissä tilanteissa, kun mieheni avoimesti ihailee naista, jonka fyysiset ominaisuudet ovat jotain aivan muuta kuin itse omistan.

Olen myös tieten tahtoen ajanut itseni siihen tilanteeseen, että olen joutunut painimaan näiden tunteiden kanssa. Olen esimerkiksi kysellyt mieheltäni minkä tyyppiset naiset kiinnostavat häntä. Olen vakuuttanut, että en loukkaannu ja hän saa ihan vapaasti kertoa onko tuttavapiirissämme tämän kaltaisia naisia. Kun olen saanut miehestäni puristettua tämän tiedon ulos, olen tuntenut mustasukkaisuutta näitä naisia kohtaan.

Mieheni on puolestaan sanonut, ettei ole mustasukkainen. Hänen mielestään halaileminen ja tervehdykseksi pussaileminen on ihan ok. Hän ei koe mustasukkaisuutta miespuolisista ystävistäni, eikä häntä haittaa vaikka ihailen fyysisesti erilaisia miehiä kuin hän itse on. Näin olemme siis keskustelleet....

Minulle on vuosien varrella kertynyt nippu miespuolisia ystäviä - ystäviä opiskeluajoilta, teinirakkauksia, entisen miehen kaveriporukkaa. Ollessani yksin, pidin yhteyttä näiden kavereiden kanssa muun muassa viestittelemällä ja tapailemalla – ihan kaveripohjalta. Aloitettuani seurustelun nykyisen puolisoni kanssa, yhteydenpito miespuolisiin kavereihini jatkui.

Alkuun viestittely ei tuntunut haittaavan puolisoani. Puhuimme viestien sisällöistä ja kerroin poikaystäväni kahdenkymmenen vuoden takaa kutsuneen minut katsomaan matsia. Tässä kohtaa puolisoni kysyi varovasti mahtaakohan tällä kaverilla olla romanttisia ajatuksia suhteeni. Totesi, ettei näin todellakaan ole ja kyseessä on vain kaveritapaaminen. Puolisoni ei tätä ajatusta ostanut, jolloin epäilin hänen olevan mustasukkainen. No, myöhemmin ilmeni, että matsiin pyytäjä olisi halunnut tietää, vieläkö teiniaikaiset tunteet olisivat heränneet – aihetta epäilyille siis oli (matsi jäi väliin).

Seuraava epäily puolisoni mustasukkaisuudesta heräsi, kun hän halusi tietää miksi vanha opiskelukaverini haluaa tavata minua. Kerroin, että olemme keskustelleet elämäntilanteistamme ja vaihtaneet satunnaisesti kuulumisia - muusta ei ole kyse. Tämä kaverisuhde herättää edelleen keskustelua ja pientä piikittelyä - ja tässä kohtaa mieheni on todennut olevansa ehkä hieman mustasukkainenkin.

Yhteydenpito ja kaverisuhteeni miespuolisiin ystäviini jatkuu. Rajoista on sovittu ja on sovittu myös siitä, ettei asioita salailla vaan niistä kerrotaan puolin ja toisin. Pieni mustasukkaisuus on imartelevaa, mutta muuttuessaan rajoittavaksi ja kontrolloivaksi, on se parisuhdetta murentavaa.

Mielestäni on normaalia ja hyväksyttyä tuntea mustasukkaisuutta silloin, kun puoliso flirttailee avoimesti tai on uskoton. Sairaalloisesta mustasukkaisuudesta on kyse puolestaan silloin, kun toisen käyttäytyminen ei ole suhteessa siihen, kuinka toinen tilanteen kokee. Sairaalloisen mustasukkaisuuden merkkinä on myös aiheeton syyttely, eikä syyttelijä ota vastuuta omasta tunteestaan tai koe minkäänlaista syyllisyyttä kohtuuttomasta käyttäytymisestään.

Olemme pyrkineet puhumaan mustasukkaisuutta herättävistä tilanteista ja ajatuksista avoimesti, toisen tunteita kunnioittaen. Mustasukkaisiin tunteisiin auttaakin avoin ja rehellinen keskustelu. Ja on hyvä muistaa, että mustasukkaisuus on inhimillinen ja normaali tunne - lähes jokainen tuntee mustasukkaisuutta vaikka sen kieltääkin!

Miten on?