Seuraa blogiamme

SEURAA BLOGIAMME:
sekä Blogit.fi, Blogipolku.fi ja Bloglovin.com -palveluissa.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Mikä on pettämistä?

Onko pettämisen raja penetraatiossa parisuhteen ulkopuolisen henkilön kanssa? Vai riittääkö siihen se, että joku koskettelee paljaita genitaalialueita (kosketeltavan suostumuksella)?
Vaikuttaako asiaan oleellisesti se, saako näissä tapahtumissa orgasmin vai ei?
Onko jo haaveilu parisuhteen ulkopuolisesta seksistä, suudelmasta tai muusta hellästä hetkestä pettämistä?

Olemme kertoneet keskustelun merkityksestä parisuhteessa lähes jokaisessa kirjoituksessamme. Pettäminen nousi keskusteluun sattumoisin jo heti ensimmäisellä viikolla. Kun konkreettiset, pettämiseen tavalla tai toisella edellisissä parisuhteissa liittyneet tapahtumat, oli käyty läpi, huomasin että pettämisen käsite on hyvinkin monitasoinen.

Olen itse pettänyt aiemmassa pitkässä parisuhteessa. Pettämiskerrat ovat olleet poikkeuksetta motiiveiltaan seksuaalisia. Kyse ei ole ollut seurustelusta tai suhteesta - eikä edes ihastumisesta, vaan pelkästä seksistä. Joskus toki useamman kerran samankin henkilön kanssa, mutta peli on ollut selkeä. Vain seksiä, ei muuta.Voisi sanoa, että kyse on ollut metsästyksestä, oman vetovoiman testaamisesta, jonkinlaisesta voittamisen tai onnistumisen tunteesta kun huomaa, että toinen antautuu. Tähän sopivin kohde on ollut joku parisuhteessa elävä nainen. Toisaalta siksi, että voittamisen fiilis korostuu kun toinen on valmis pettämään puolisoaan juuri minun kanssani ja toisaalta siksi, että riski "takertumiseen" on pieni. "Vain seksiä" -pelisäänntö on helpompaa varatun kanssa. Kumpikaan ei halua jäädä kiinni.  Ja välillä kyse on ollut ihan yksinkertaisesta halu panna jonkun muun kanssa. Avioseksin puutteesta ei ollut kyse, sitä oli tarjolla enemmän kun halusin.

Jälkeenpäin ajateltuna kyse oli varmaankin intohimon puutteesta. Kun syvä rakkaus ja intohimo puuttuu, niin seksi on vaan seksiä ja silloin siihen haluaa vaihtelua. Sillon kun rakastaa aidosti ja syvästi, kokee intohimoa ja haluaa seksiä sen saman ihmisen kanssa kerrasta toiseen ja seksi vaan paranee mitä useammin sitä harrastaa. Siinä on muuten valtava ja oleellinen ero.

Myös entinen puolisoni petti, tiettävästi ainakin kerran. Hänellä oli työmatkalla romanssi ulkomaalaisen miehen kanssa. Suhde jatkui kirjeenvaihtona jossa vannottiin takkautta puolin ja toisin. Vaimoni ehdotti eroavansa ja muuttavansa lapsiemme kanssa toiselle puolelle maapalloa miehen luokse. Luin tämän kirjeenvaidon, joka sisälsi myös yksityiskohtaisia, rakkauden ja intohimon täytteisiä muisteluita yhteisistä seksihetkistä. Koin silloin todella tulleeni petetyksi. Minun rajani meni siinä, että hän oli rakastunut toiseen. Siitä lukeminen tuntui pahemmalta kun seksikokemuksesta lukeminen. Tosin siitäkin sitten ajan kanssa selvittiin, osittain varmaan siksi että ko henkilö todella asuii toisella puolella maailmaa ja ei näin ollut häiritsemässä kokemuksesta toipumista, eikä aiheuttamassa uhkaa salasuhteen jatkumisesta.

Nykyinen puolisoni on myös pettänyt aiemmassa parisuhteessa. Ei tosin omasta mielestään, mutta minun mielestä kyllä. Hän on tavannut entistä poikaystävää, suudellut ja kosketellut. Hän on viettänyt yön toisen miehen kanssa, kosketellut puolin ja toisin genitaalialueita, suudellut, käynyt keskusteluita ja saanut kaipaamaansa huomiota. Mutta penetraatiota ei ole tapahtunut, eikä kumpikaan ole saanut orgasmia, Hän ei siis mielestään ole pettänyt, koska hänen vaginassaan ei ole käynyt muita peniksiä kuin oman puolison. Siinä menee hänen rajansa, joka on ehdoton. Hän on sanonut että jos minä joskus työnnyn jonkun toisen sisään niin se on kerrasta poikki ilman selityksiä. (Tähän ei toki lasketa mahdollista ryhmäseksiä, josta olemme myös puhuneet, mutta se on toisen kirjoituksen aihe sitten)

Toki molemmat koemme ja tunnemme tehneemme väärin puolisoitamme kohtaan, mutta minä ajattelen että tunteeton ja sinänsä merkityksetön seksi ei ole niin kovin vakavaa pettämistä, kun minulla ei ole toista suhdetta ja jos puolisoni ei saa seksistä tietää, niin se ei häntä satuta. Nykyinen puolisoni taas on määritellyt rajansa penetraation tai vastaavan loppuun asti viedyn seksuaalisen teon kohdalle ja kokee, ettei se ole niin paha asia jos pikkasen ihastuu ja hakee huomiota ja läheisyyttä kunhan ei pane.

Alapään näkökulmasta prosessi on aina saman kaltainen, ainakin miehellä. Ensin tulee kiihottuminen ja erektio, sitten peniksen stimulointia kädellä, suulla, vaginalla, anuksella ja / tai jollain välineellä, lopulta tulee orgasmi ja ejakulaatio.

Yläpään näkökulmasta asia on jo huomattavasti monimutkaisempi. Kiihottumisen voi saada aikaan kuvia tai videoita katsomalla tai tarinoita lukemalla. Siihen voi riittää pelkkä mielikuvitus. Se voi tapahtua puolison katsomisesta tai jonkun muun naisen (tai miehen) katsomisesta. Jotkut kiihottuvat myös luomakuntamme muista elollisista ja elottomista asioista. Joskus se vaatii kosketusta, toisinaan pelkän ajatuksen. Orgasmiin ja ejakulaatioon johtavan stimuloinnin voi tehdä itse käsillä tai välineillä, sen voi tehdä oma puoliso tai joku muu tai siihen voi osallistua useampi ihminen joista joku on oma puoliso tai sitten ei.

Hyväksyttävän ja pettämiseksi koetun seksin määritelmä menee varmasti jokaisella jossain noiden em. asioiden lukuisista yhdistelmistä ja variaatioista, mutta tuskin kaikilla se on sama.

Luin blogikirjoituksen, jossa kerrottiin parinvaihto-/ryhmäseksikokeilusta. Kaksi pariskuntaa harrasti sovitusti seksiä hotellihuoneessa ristiin rastiin. Kokemuksesta kertoneen pariskunnan nainen koki tulleensa petetyksi kun mies laukesi toisen naisen käsittelyssä. Siinä meni hänen rajansa. Se että puoliso pani toista naista oli ok. Se että puoliso otti suihin toiselta mieheltä oli ok. Se että oli itse toisen miehen pantavana ja nuoli toista naista oli ok, mutta miehen laukeaminen toisen naisen käsittelyssä oli liikaa.

Mikä siis on pettämistä? Ja liittyykö se edes seksiin vai onko tunnetason pettäminen pahempi asia? Onko toiseen ihastuminen ja rakastuminen vakavampaa vai sallitumpaa kuin tunteeton seksi toisen kanssa?

Käytyjen keskustelujen ja omien pohdintojen tuloksena väittäisin, että pettäminen ja petetyksi tuleminen on yksilöllinen kokemus, johon ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Jokainen asettaa sille itse rajansa, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä oma määritelmä pettämiselle tai sen eri vakavuusasteille ei ole sama kuin puolison/kumppanin raja. Rajaa ei voi mielestäni myöskään järjellä argumentoida, koska kyse on tunteesta joka ohittaa järjen. Raja varmasti myös häilyy ja muuttuu iän ja kokemuksen myötä suuntaan tai toiseen.

Asiasta keskustelu oli ainakin minulle erityisen valaisevaa ja hyödyllistä. Kun tuntee ja tietää puolin ja toisin sen kuinka paljon mikäkin asia toista loukkaa ja miksi, on loukkaamisen välttäminen helpompaa. Ja jos sitten kuitenkin joskus tapahtuu jotain, josta toinen loukkaantuu on toisen motiiveja teolle ja loukkaantumiselle helpompi ymmärtää, kun ne on käsitelty jo aiemmin. Tietenkin toivon ja uskon , että näin ei enää koskaan käy.

Jatketaan keskustelua kommentiosiossa. Mitä kokemuksia pettämisesä ja/tai petetyksi tulemisesta sinulla on? Mistä sinulle tulee petetyksi tulemisen tunne?
Missä menee sinun rajat?


9 kommenttia:

  1. Ei ole kokemuksia pettämisestä tai petetyksi tulemisesta, mutta kuten jo aiempaan postaukseen kommentoin: rakkautta sisältävä rinnakkaissuhde tuntuisi tietysti pahemmalta kuin joku yksittäinen seksikerta. Kuitenkin yksittäinenkin seksikerta tuntuisi loukkaavalta ja aiheuttaisi luottamuspulaa, jonka käsitteleminen olisi varmasti vaikeaa.

    Missä menee rajat? Eiköhän sen sitten tiedä, jos tekee jotain sellaista, mitä ei voi kumppanilleen kertoa. Paitsi juurihan tässä kirjoituksessa oli esimerkki siitä, että joku voi ajatella suutelun ja hyväilyn olevan ok, kunhan ei yhdyntään asti etene (mutta olisiko siis voinut kertoa siitä tapahtumasta ihan aamukahvipöydässä omalle kumppanilleen?)... Tuollainenhan ei varmastikaan ole suurimman osan mielestä sallittua, joten pettämisen rajoista on tietenkin keskusteltava kumppanin kanssa ja sopia yhteiset pelisäännöt. Ei voi olettaa toisen kokevan samalla tavalla, koska käsitykset voivat olla aivan erilaiset; toista voi ahdistaa jo pornon katsominen, kun toinen ei vielä eroottista suuteluakaan koe mitenkään vääräksi. Ja näissä asioissa kompromissin tekeminen lienee vähän vaikeaa.

    Omassa suhteessani saa fantasioida kenestä vain (no, tuskinpa fantasioita voisi kukaan kieltää), saa katsella pornoa, saa keskustella seksistä myös kiihottavia asioita muiden kanssa, saa laittaa omia alastonkuviaan nettiin toisten katseltavaksi, ... Emme ole sillä tavalla mustasukkaisia, että nuo asiat häiritsisivät.
    Sitten jos tavataan omalta kumppanilta salaa ja suudellaan intohimoisesti / edetään erogeenisten alueiden kosketteluun, niin ei olla enää sallitulla alueella. Kaikenlainen seksi toisten ihmisten kanssa irl on siis pettämistä.

    Mainitsit kimppajutut ja tuon erään pariskunnan kokemuksen siitä, kuinka mies oli lauennut toisen naisen käsittelyssä ryhmäseksitilanteessa, vaikka toisin oli sovittu (olen lukenut samaa blogia)... On tosiaan mielenkiintoista nähdä, millaisissa erilaisissa kohdissa ihmisten rajat menevät! Ja nimenomaan kyseessä ovat tosiaan tunteet, ei sinänsä järkisyyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä mainituista asioista olisi voinut aamukahvilla puhua. Puhumiset jäivät edellisessä suhteessa muutenkin vähemmälle (kuten olen jo aiemmin maininnut). Nykyisessä suhteessa keskustelimme aiemmissa parisuhteissa tehdyistä virheistä, jotta osaamme välttää nämä sudenkuopat ja rakentaa loppuelämämme kestävä suhde.

      Olen samaa mieltä, että suuteleminen tai toisen kosketteleminen – toisesta ihmisestä haaveilemisesta puhumattakaan, on loukkaavaa ja lasken sen pettämiseksi. Aiemmin ehkä yritin puolustella tekojani itselleni (ja nykyiselle puolisolleni) selittelemällä, etten kuitenkaan mennyt miesten kanssa loppuun saakka.

      Kuten puolisoni kirjoitti, oli toisen ihmisen huomion hakeminen oman arvon kokeilemista. Hain huomiota naisena, en äitinä. Kotona tunsin olevani vain äiti, en haluttava tai seksikäs nainen. No, selityksiä riittää toiminnalleni.

      Kirjoitit, että teidän suhteissa puhutaan seksistä - porno ja fantasiat ovat sallittuja. Niin meilläkin! Monesti puhuminen ja omien haaveiden kertominen toimii hyvänä esileikkinä. Olemme myös sopineet, että mikäli tulee tunne, ettei omalta puolisoltaan saa enää haluamaansa huomiota, pitää siitä ehdottomasti puhua ja yhdessä pohtien lähteä korjaamaan tilannetta.

      Ei enää pettämistä fyysisellä tai henkisellä tasolla – seksiä muiden kanssa sovitusti…ehkä… :)

      JV/nainen

      Poista
    2. :) Joo. Helpostihan sitä varmaan lähtee keksimään kaikenlaisia selityksiä oman toiminnan oikeuttamiseksi.

      "seksiä muiden kanssa sovitusti…ehkä… :)"

      Jep.. :P Mielenkiinnolla odottelen, jos teillä aiheesta jotain kirjoitusta tulossa! Itsehän olen asiasta avautunut esimerkiksi tässä postauksessa.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen aihe. Itse olen ollut parisuhteessa 2,5 vuotta ja täytyy sanoa että nyt alkaa olemaan vaikeat ajat käsillä. Kumppani ei ole sytyttänyt aikoihin.. ulkoisesti erittäin komea, mutta olen kadottanut seksuaalisen kipinän. Seksiä on edelleen 2-3 kertaa viikosta, mutta teen sen vain kumppanini mieliksi. Vaaran merkit on ilmassa. Olen ihastunut toiseen mieheen, jota näen säännöllisesti eräässä harrastuspaikassa. Välillämme kipinöi selkeän paljon, mutta pyrin pitämään etäisyyden ja emme ole juurikaan jutelleet. Kyllä oon useasti kelannut että onko ihmisen mahdollista sekstailla vain ja ainoastaan sen yhden kumppanin kanssa koko ikänsä ja varsinkin että voiko se tapahtua ilman että kyllästyminen iskee jompaan kumpaan osapuoleen ja seksi lopahtaa jossain vaiheessa. Siihenhän tässä ollaan matkalla, ja en voi väittää etteikö huolestuttaisi muuten hyvässä suhteessa.

    Ja ehdotus kaikenlaisesta kokeilusta. Monenlaista on kokeiltu, mutta laimeaahan se on jos ei vain kipinöi. Vähän sama kuin söisi kaurapuuroa; onnistuuhan se mutta ei siitä kiksejä saa :(

    VastaaPoista
  3. ..vähän ajatuskin katkesi väsyneenä. Kyllä tunnen pettäväni kumppania kun vahvasti ajatuksissa on toinen mies. Pettämisen raja ei todellakaan ole itsestäänselvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin. Mikä lasketaan pettämiseksi? Minkä itse kokisit pettämisenä? Mikä loukkaisi tunteitasi? Housuitta-blogissa Oceansoul (http://housuitta.com/2015/11/08/parisuhteen-yleinen-kriisi-eli-pettaminen/ ) avaa pettämistä hyvin periaatteiden ja tunteiden kautta.

      Nykyisen parisuhteeni kautta olen tajunnut tuon kipinän merkityksen. Silloin kun kipinöi, on seksikin täydellistä! Mieheni kirjoitti pettäneensä vain seksin vuoksi, itse voin sanoa, etten ole koskaan saanut yhdenillan jutuista samanlaisia kiksejä, mitä nyt oman puolisoni kanssa saan. Mielestäni seksi on parasta silloin, kun on aidosti läsnä, haluaa toista, luottaa toiseen ja uskaltaa olla toisen edessä täysin avoin.

      Meillä tuo parisuhteen kipinä syntyy koskettelusta, ohimennen pussailusta, läheisyydestä sekä keskusteluista. Näitä edellä mainittuja asioita ylläpidetään myös tietoisesti, jottei kipinä huku arjen pyörteisiin. Rakkaus toista kohtaan syventää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja silloin seksi on tuon tunteen näkyväksi tekemistä. Mikäli tämä suuri tunne puuttuu, on seksikin vain seksiä ja silloin siitä tulee suorite, jonka välineeksi kelpaa kuka tahansa ja ajatus pettämisestä ei tunnukaan enää niin väärältä.

      Pettämisestä virinneen keskustelun pohjalta olemme puolisoni kanssa pohtineet sitä, voiko parisuhteen ulkopuoliseen ihmiseen ihastua vaikka kipinä omaa puolisota kohtaan olisikin olemassa. Seksuaaliterapeutti Ranta toteaa (http://www.rakkaudeksi.fi/artikkelit/parisuhde/parisuhde-vai-ihastus), että ihastuminen voi olla merkki epätyydyttävästä parisuhteesta, mutta kyseessä voi olla myös ohimenevä ihastus. Merkittävää on kuitenkin se, miten ihastukseen itse suhtautuu ja mitä ihastuksen kanssa lähtee tekemään.

      JV/nainen

      Poista
  4. Kiitos tästä postauksesta! Oma pettämiskokemukseni tapahtui 2000- luvun alussa, eli siitä on jo hyvän aikaa ja edelleenkin käännän veistä haavassa lukemalla aiheesta ja keskustelemalla siitä. Olen antanut anteeksi aviomiehelleni (naimisissa olemme olleet 25 vuotta ja yhdessä 30 vuotta), mutta unohtanut en ole. Enkä koskaan tule unohtamaankaan. Olen päättänyt, etten koskaan enää puhu asiasta miehelleni ja tämän olen pitänyt. Muutoin vetäisin asian varmasti esiin jokaisen riidan yhteydessä. Asian olemme aikoinaan puhuneet selväksi sekä keskenämme, että ammattilaisen luona.
    Meillä oli silloin monta pientä lasta ja minä olin seksin suhteen täysin haluton. Mieheni teki kaikkensa asian korjaamiseksi. Mikään ei auttanut ja lopulta hän uhkasi lähteä vieraisiin, jos ei saa seksiä minulta. En ottanut uhkauksia tosissani ja niinhän siinä kävi, että miehelläni oli pidempiaikainen suhde toiseen naiseen. Mieheni valehteli meille kummallekin suut ja silmät täyteen. Näin jälkeenpäin ajatellen, en käsitä, miten en epäillyt mitään. Kaikki klassiset pettämisen merkit toteutuivat meillä. Lopulta mies jäi kiinni, kun löysin kotoamme toisen naisen miehelleni kirjoittaman kirjeen. Silloinkin mies oli toisen naisen luona. Mieheni koki valtavaa syyllisyyttä pettämisestään ja tämä vaikutti mm. hänen potenssiinsa minun kanssani. Mieheni halusi jäädä kiinni ja oli jättänyt varmaankin alitajuisesti kirjeen minun löydettäväkseni. Jälkeenpäin mieheni on kertonut, että toisen naisen innokkuus seksissä vetosi häneen. Päätimme jatkaa yhdessä, koska rakastamme toisiamme. Olen tehnyt miehelleni selväksi, että toista kertaa en anna anteeksi, vaan suhteemme päättyy heti, jos hän pettää minua.
    Nykyisin olemme tosi onnellisia, enkä usko mieheni minua enää pettävän. Itse en voisi kyllä ikinä pettää miestäni. En voisi elää itseni kanssa sen jälkeen. Nykyisin minä olen meistä se kiimaisempi. Miehelläni on vaikeuksia pysyä minun kyydissäni.
    - Ruhtinatar -

    VastaaPoista
  5. Kiitos. Tämä oli oikein positiivinen tarina! Hyvä osoitus siitä, miten lapsiperheen arki voi hävittää parisuhteen alleen ja tilanne kärjistyy. Sanoit, että asiasta päästiin yli keskustelemalla keskenään ja ammattilaisten kanssa. Olenko oikeassa, jos veikkaan että parisuhteesta, seksistä, toiveista, odotuksista ja haaveista on sen jälkeen jatkossakin keskusteltu huomattavasti enemmän. Ja kun keskustelu on avointa ja jatkuvaa, niin sillä on varmasti ollut merkitystä tuolle sinun kiimaisuudelle ;-)

    JV mies

    VastaaPoista
  6. Kävimme juttelemassa asioistamme seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksessa. Terapeutiksemme osui mies, joka oli varmasti onnellinen sattuma kaikin puolin mieheni kannalta. Olimme aloittaneet käynnit jo ennen mieheni pettämisen ilmituloa. Asiat, joiden vuoksi halusin asiantuntija- apua, olivat pettämisestä johtuvia. Tätä en tosin silloin vielä tiennyt. Mieheni oli paljon poissa kotoa. Jäi vain suoraan töistä omille teilleen ilmoittamatta minulle mitään. Tuli sitten monesti aamuyöllä kotiin. Hän ei palannutkaan kotiin harrastuksistaan. Hän saattoi lähteä muka jotain tärkeää asiaa hoitamaan ihan yhtäkkiä, kesken jonkun yhteisen perhetekemisen. Kun minä olin töissä ja mieheni piti olla lasten kanssa kotona, hän saattoi häipyä omille teilleen. Kun tulin töistä, kotona odotti joku puolituttu naapuri lastemme kanssa. Luulin, että miehelläni oli A- ongelma ja tätä puitiin terapiassa. Mies sanoi usein seuraavana aamuna olleensa parilla tuopilla kavereidensa kanssa. Hän saattoi tulla kotiin "baarista" ilman alkoholin hajua. Silloin sai vielä kapakassa tupakoida, mutta tupakkakaan ei hassut. Miten minä saatoinkin olla niin sinisilmäinen? Pettäminen paljastui terapian loppupuolella. Harmi sinänsä, kun meille oli sovittu tietty määrä käyntejä. Pettämistä ei mielestäni ehditty selvitellä tarpeeksi. Suurimman osan käynneistä puhuimme ihan muusta, kuin siitä isommasta ongelmasta. Tosin kävimme läpi hyödyllisiä yleisiä asioita. Kuten se, että kuinka paljon kumpikin meistä toistaa lapsuudenperheensä roolimalleja, minä äitini ja mies isänsä.
    Kyllähän me nykyään keskustelemme paljon enemmän kaikesta. Tosin pettämisestä ei keskustella enää, kuten aiemmin kerroin. Pidän tätä kunnia- asianani ja olen ylpeä itsestäni, että olen mahdottomana hölösuuna pystynyt tähän. Seksin suhteen olen tehnyt päätöksen, etten jätä mitään sanomatta, mitä haluan sanoa. Monesti nolottaa ja hävettää, mutta sanon silti. En halua myöhemmin jossitella, että miksen uskaltanut avata suutani.
    - Ruhtinatar -

    VastaaPoista